Uutta voimaa blogiin..

Vihdoin pääsen kirjoittamaan asiasta, josta olen malttanut pysyä hiljaa ennen kuin kaikki varmistuisi ;) eli ollaan etitty mulle jo pidemmän aikaa hevosta ja nyt se vihdoin löytyi ja saapui 24.6. 

               Hän on niin kaunis <3 

Ei ruusuja pysty aina poimimaan ilman piikin iskua...

Keksin tuon otsikon äsken ja se kuvaa aika hyvin tätä tilannetta.. Yritän selittää tämän kaiken mahdollisimman selvästi. Jos olisin julkaissut tekstin joka tälläkin hetkellä on luonnoksissa tallennettuna, olisi se pelkkää jee, kuinka hyvin meillä menee hömpötystä, mutta nyt se on vähän molempia, hyviä sekä huonoja uutisia... 

Ensimmäinen ja ehkä pääasia on se, että Laika asuu kotona, on asunut nyt reilu kaksi viikkoa. :) tämä on ihan mahtava asia, koska meidän muuton yhteydessä tallimatkasta tuli lähes tunnin mittainen, joka on ihan liian pitkä. Talli jossa me oltiin, oli ihan mahtava paikka, joten ihan ikävä tulee sinne ja sitä mahtavaa talliporukkaa! <3 Ihan harmittaa ettei aikasemmin löydetty, niin loistavaa paikkaa...  Mutta kyllä on kuitenkin aina ihan eri pitää kotona hevosia ja varsinkin nyt kun meillä on hyvät puitteet, näin aktiivisen treenaajankin makuun ;) 

Ponille alku oli tosiaan aika vaikea, kun oli asunut niin isossa tallissa ja nyt tuli talliin missä on vähemmän hevosia. Oltiin tehty laikalle oma tarha vähän kauemmaksi toisista, niin että kuitenkin selvästi näki kaikki toisensa, mutta sille ei se kelvannut, vaan juoksenteli levottomasti ja huuteli, joten otettiin se sisälle (ettei karkaa) ja tehtiin sille poikien viereen "norsu" tarha, eli aidat oli n. 150cm korkeat että varmasti pysyy, ei ole turvallista jos uudessa paikassa heti karkaa. Alkuunsa ponin piti siinäkin vielä riehua, mutta onneksi sitten alkoi pikku hiljaa rentoutumaan. Laika kun ei saisi myöskään sen takia turhaa riehua, ettei kengät irtoa, kun ne on nyt pysynyt jalassa *kopkop*. 

Laika sai alkuunsa kotona heinää ja tuoretta ruohoa sekasin, että tottuu taas vihreään. Kesäkuun ekalla viikolla ponit pääsi pikku hiljaa maistelemaan laitumille vihreää, vähän kerralla. 

Laikan eka (kesäkuun) viikko kotona oli kevyttä uuteen paikkaan tutustumista. Poni piti vähän vapaita ja mentiin kevyesti kentällä. Noh, sitten tuli se päivä mitä pelästyin kauheasti.. Poni riehu pellolla, kiitos kauhean myrsky/vesisade puuskan. Äkkiä poni sisälle, mitään ei onneksi ainakaan ulkoisesti siinä näkynyt. Mutta seuraavan päivänä kun nousen selkään ja kuuluu "naksunta"... Pysähdyin ja hengitin syvään. Äkkiä soitto äidille, että tulee katsomaan. Katottiin poni maasta ja selästä liikkeessä, ei onnu ja missää ei ole turvotusta eikä aristusta. Eli mikä nyt on? Poni vaan takaisin talliin ja pelko ajatukset mielessä pyöri.. Kengitys oli lähenemessä, joten voiko johtua siitä, että kenkä on löysällä? Noh, heti soittoa tutulle ELL ja kysymään mitä hän on mieltä. Sovittiin että katsotaan ensin kengitys ja pyydän hierojan paikalle. Kengittäjä kävi viikolla, ääni jatkui sen jälkeen vielä. Vklp:uksi vihdoin sain hierojan paikalle. Ääni ei siis kuulu koko aikaa, eikä mielestäni maastakäsin liikkuessa.. Joten alkoi todella pelottaa, jos ja mitä sitten, sanat pyöri päässä. 

Hieroja katsoi heti takaosan, mistä epäilin äänen tulevan. Ei mitään löytynyt. Jalat kunnossa, kaula sekä niska kunnossa, selkä kunnossa.. Suoralla liike käynnissä ja ravissa testit. Kaikki puhdasta! Kaikkia paikkoja katsottiin, mutta kaikki muut oli kunnossa paitsi lanneselkä. Se on ilmeisemmin mennyt siinä riehumis rytäkässä ja hieroja sanoi, että ääni voi tulla myös siitä. Lihakset oli mennyt kireäksi.. Poni sai hieronnan ja lanneselän lihaksiin laserhoitoa. Nyt se huilii maanantaihin, jolloin selästä saa kävellä. Luultavasti kuitenkin kävelyttelen maasta, koska neiti on ollut huililla, jo sen verran, että en usko sen suostuvan kävelemään, jos kiipeäisin selkään. Tiistaina saa kokeilla kevyesti askellajit selästä ja mikäli ääni vielä kuuluu lähtee poni kuviin. Poni saa nyt laserhoitoa muutamia kertoja, lämpöpussit lihaksille, venyttelyjä sekä nyt pitää käyttää enemmän Back on track loimea. Eikä poni saisi riehua. Vaikka näin tapahtu, en voisi kuvitellakaan laittavani sitä "pumpuliin" niin ettei se pääsis enää laitumelle. Se rakastaa sitä ja näin olisi voinut tapahtua koska vain. Onneksi kyse ei ole mistään vakavammasta ja päästään kohta taas takas treeniin ;) (ja todellakin toivotaan että se ääni johti vain tästä). Uskoisin, että kaikki ei olisi tähän näin isosti edes reagoinut, mutta herkän ponin omistajana sekä itse (hysteerikko) minä en voinut olla selvittämättä asiaa. Tiedän koska kaikki ei ole laikalla hyvin, sen on oppinut tuntemaan tässä (kohta) seitsemän vuoden yhteiselon jälkeen. :) 

Kyllä me tästä noustaan! Entistä parempina. Toki harmittaa, kun kahdet kisat jäi välistä ja kenttä saatiin kuntoon, mutta asiat on laitettava tärkeys järjestykseen. :) 

Ponit on nyt laitumella ollut lähes koko päiväisesti, ei siis öitä. Silti laikalle kertyy hirveästi virtaa, eilen se pelkäsi naapurin pihassa olevaa tuuli viipperää ja kun sen pitäis ottaa ihan rauhassa :D pikkusetkaan ei ole ollut öitä ulkona, kun ilmat on ollut niin huonoja, mikäli ilmat (joskus) paranee, pääsee ne olemaan yötäkin laitumella. 

Iivu oli taas käyttäytynyt vuolussa, super hienosti! Se on kyllä niin hieno jätkä! <3 ja se menee traileriinkin jo niin kivasti.. Innolla odotan kuinka kiva siitä vielä tulee. 

Vaikka iivu on nyt kesälaitumilla lomilla, voisin sen ottaa liinan päähän joku päivä,  jotta saan teillekin siitä uutta materiaalia, vaikka ihan video muodossa ;) 

Postaus vähän venähti mutta halusin kertoa nyt yhteen postaukseen missä tässä mennään, jotta pääsisin päivittelemään tätä blogia taas ihan normaalisti :) toivottavasti pääsitte kärryille missä mennää.. Joten jatketaan tästä sitten taas eteenpäin tulevaa aikaa ;) 

Kirjoittelen teille tiistaina seuraavan kerran, kun olen päässyt ponin selkään, niin nään mikä on sitten tilanne. Heippa! 

                   Huhtikuuta :)

      Iivun kanssa metsäretkellä :)

           Treeniä ;) 

      Esteitä kohti ;) huhtikuulta nämäkin..

     Maastoeste treeniä maneesissa ;) 

  Huhtikuussa treenattiin kovaa ;) ja poni oli super hieno!

        Kissa oli traikun uus matkustaja ;) 

Onnellisia hevosia!

    Koko lauma, toki langat välissä ;) 

Meillä on pikku hiljaa hepat pääsy vihreälle, toki tänä vuonna myöhemmin kylmien ilmojen takia, kuin yleensä. Alkuunsa aina syötöllään hevosia narusta ja niitetään niille vihreää tarhaan ja karsinaan. Sen jälkeen niitä aletaan pitämään laitumella aina ensin vain vähän aikaa esim puol tuntia. Pikku hiljaa aletaan lisäämään aikaa. Seurataan vähän hevosten mahoja ja reaktiota, se kertoo jo paljon missä vaiheessa kestää enempi tuore ruohoa. 

Vieläkään hepat ei ole kuin puoli päivää ja sitten pois. Kunhan ilmat paranee ja pikkuponit on tottunut vihreään kunnolla on niiden tarkoitus olla laitumella lähes 24/7 tietenkin vähän tilanteen ja säiden mukaan. Laika taas ei ole 24/7, koska ei viihdy. Kunhan ötökät saapuu ei se viihdy siellä enää juuri laisinkaan, ötökkäpuvusta huolimatta :/  se on harmi, mutta en ala sitä pakottamaan oleenkaan siellä, varsinkin kun se juoksee siellä niin kauan että pääsee sisälle tai juoksee aidoista läpi. Mennään hevosen ehdoilla :) 

Myöhemmin lisää tulossa kuvia ;)