Seitsemän vuotta..

~ meil on ollut vaikeet, mut ollaan niist selvitty. On ollut ylämäkii ja alamäkii, koskaan ei tiiä mihin se johtaa. Aina nousta ja joskus taas laskettu, tä on elämää ei sen enempää. Ollaan annettu kaikkemme, taisteltu toisten vuoksi. Pelattu täysii, ei annettu periksi. Me mennään tää reitti loppuu ja katsotaan koska tää loppuu. Annan kaikkeni, sun vuoksesi.  En irti päästä, ennen kuin on aika. ~

Tärkeimmistä tärkeimmän, elämäni hevosen kanssa tuli tänään yht. Seitsemän vuotta täyteen!! :3 <3 

Kauhun hetkiä..

Ensin ok, sitten taas huonompi, yksi oikein huono päivä, siten taas ok päivä ja mitä sitten? Ei yhtään hyvää päivää... Mitä tehdä. Kahta eläinlääkäriä konsultoitu molemmat sanoo samaa, mutta ei mitään selvää.. Itse tiedän ja tunnen paljon, mutta en riittävästi. Jos tilanne ei muutu, en odota enää. Sitten lähtö klinikalle.. Kaikista kauheinta on epätietoisuus... Onko poni kunnossa vai ei? Ammattilainen sanoo että ei hätää, mutta omassa mielessä kaivertaa.. Ketä uskoa tai mitä tehdä. Mielestäni hevosten kanssa ei voi koskaan olla liian tarkka. Tilanne voi muuttua niin sekunneissa..  Kuuntelen itseäni ja teen päätökseni omasta rakkaastani, mikä tuntuu parhaalta..  Epätietoisuus on pahinta.

   Pidän susta kiinni niin pitkään kun mahdollista <3 

Hevosen omistajan pahimpia pelkoja...

Taistele, älä luovuta, jää tänne, älä lähde...

~Kun voimat oudon maan sun veisi mukanaan, mä missä lienenkin, niin tulen takaisin. Sun rinnallasi oon, yön pedot kaikotkoon, sillä en sun särkyä anna mä en~ <3    Johanna kurkela 

< HUOM! BLOGISSANI REMONTTI >

Tällä hetkellä siis blogissa on jonkin aikaa kestävä ulkoasun remontti sekä tietojen päivitys projekti meneillään, joten älkää pelästykö vaikka tämä näyttää välillä mitä sattuu... :)