Harrastusanalyysi

Täältä voitte lukea lisää haasteesta:
 http://toimitus.blogitalli.fi/2014/11/viikon-blogihaaste-harrastusanalyysi.html


Blogitallin vieraskynäilijänä toimiva koulutuomari heitti ilmaan kysymyksiä, joita varmaan jokainen harrastaja joskus miettii lajista riippumatta. Mitä minä oikein teen, miksi minä sitä teen ja kuinka minä sen teen?

Mitä minä teen?

Harrastan ratsastusta, niin kuin moni muukin Suomessa (meitä ratsastajia löytyy jo lähes 160 000 ). Voisin sanoa, että ratsastan lähes joka päivä. Minulla on omien hevosten lisäksi pari hevosta joiden liikutuksessa autan sekä satunnaisia poneja joita käyn läpiratsastamassa, ihan siksi, että ovat pääsääntöisesti lasten poneja, mutta alkavat välillä tiputtelemaan lapsia alas, joten lyhyenä ihmisenä pystyn menemään niillä tarvittaessa. 

 ``Pää´´ ratsuni eli laikan kanssa tulee harrastettua monenlaista, käydään kisoissa, uidaan kesällä, mennään koulua, hypätään jn. Monipuolisesti kaikenlaista! Kunhan meillä on vain hauskaa, yhdessä, se on tärkeintä...  Varsa on toinen jonka kanssa meneen paljon aikaan, ihan perus juttuihin. Välillä myös esim. juoksutan tai käyn maastakäsin kävelyillä pollen kanssa. Monenlaista tulee touhuttua niin omien kuin liikutus heppojenkin kanssa. :) ja hevosten kanssa touhuiluun tietysti ratsastuksen lisäksi liittyy muutakin kuten harjaus, jalkojen kylmääminen, varusteiden putsaus jn.  

Miksi minä sitä teen?

Tämä on aika helppo kysymys.. Oman hevosen saatua tästä tuli elämäntapa, josta on vaikea päästä eroon :D  Pienenä kävin vain ratsastuskoulussa kerran viikossa tunneilla, enkä niinkään välittänyt juuri hevosista, vaan itse ratsastus oli mielenkiintoista. En paljoa hevosista tietänyt tai halunnut niiden kanssa olla, muuta kun tietysti sen "pakollisen" ajan esimerkiksi harjatessa. 

Aloin kuitenkin jossain vaiheessa kiinnostumaan enemmänkin hevosista, jolloin ostettiin eka oma hevonen. En halunnut enää jatkaa vain kerta viikkoon tunneilla, vaan kehittyä oman hevosen kanssa eteenpäin, jolloin siitä samalla kehittyi joka päiväinen rytmi.. kun menet tallille joka päivä hoitamaan hevosesi.

Omassa hevosessa kun on "kiinni" 365pv vuodessa.  Sitä ei voi oikein enää harrastukseksi sanoa :D joten pienenä vinkkinä kannattaa harkita ennen kuin ostaa oman... Jos minulla ei olisi laikaa, joka on todella tärkeä mulle, etten sitä myymään pysty, olen aika 100% varma, etten harrastaisi ratsastusta enää... En tiädä tuleeko niin tapahtumaan, sitten kun laikaa ei enää ole, vai olenko jo kerennyt muuttanut mieleni... Aika näyttää. 

Kuinka minä sitä teen?

Niin kuin ylemmässä kerroin mikäli mulla ei olisi omaa hevosta tuskin enää harrastaisin ratsastusta, minulle vaan ei sopisi kerta viikkoon ratsastuskoulutunneilla..  Mutta nyt kun tilanne on se, että omistan kolme ponia, kaikki ihan erilaisia ja eri tilanteissa, niin kaikki ylimääräinen aika menee niiden kanssa. Onneksi mun vanhemmat auttaa ponien kanssa todella paljon! Pikkuponit asuu meillä kotona ja Laika sitten jonkin matkan päässä täysihoidossa. 
Vanhemmat hoitaa tallin kotona pääsääntöisesti ja minä myös välillä. Vanha herra pollen harjaus ja kevyt liikutus on äidin, minun tai pikku tyttöjen vastuulla( vanhemmat valvoo). Se kun ei siis ole enää millään kunnon käytöllä :) varsan liikutukset on tietysti mun vastuulla. Äiti myös tietysti harjailee sitä ja autteleen sen kanssa minkä ehtii. Laika sitten taas on täysin mun vastuulla (liikutukset ja hoidot). Äiti toki kuskaa maneesille, hakee lisä ruuat ja nj. Mutta muuten minä hoidan kaiken :) Laika kun on mun silmäterä! ;)  mutta lyhyesti voisin tähän loppuun sanoa, että joka päivä tulee tallille mentyä ellei ole ole suurempia esteitä, kuten flunssa tai reissu. 

Sain haasteen Emilialta, Kiitos! =) http://emiliajaoodi.blogspot.fi/

Tärkein<3

Minäkö muka fiksu!? :D 

Pienen ponin unelma... 

Voihan energinen poni...

Aika vaan "juoksee".... Viime kuulumisistakin on kohta jo viikko.    Joulu tekee tuloaan ja talvikin myös pikku hiljaa..  Olisi niin paljon mukavempaa katsella lumen peittämää maata, kuin tämän kuran ja ruskean värin haalistamaa luontoa. Kyllä, tykkään myös talvesta, lumesta sekä pakkasesta, kunhan sitä pakkasta ei ole sitä -20!  

     Pieni hiki ponilla...

Torstain jälkeen treenit on jatkunut ahkerasti kentällä tuupaten. Olen käyttänyt ponilla "apu remmiä", jottei mun tarvitse koko ajan hidastella sitä sekä se estää pahimmat riehumiset.. Mä en voi vaihtaa ponille enää kovempaa kuolainta, joten tämä on siis ainut vaihtoehto, mutta toki väliaikainen ratkaisu.  Ponilla on nyt entisestään enerkiaa, joten muuta vaihtoehtoa ei ole. Haluan, että poni kulkisi edes vähän oikein päin, johon apuohjista on oikeasti apua, sillon kun laikalla on näitä pahimpia hösellys päiviä. Se pomppii, hyppii, loikkii.. Kuumiaa siis ihan tosissaan, eikä meinaa pysyä käsissä, joten myös turvallisuus syistä. 

  Viimeisiä lämpöisiä syksy iltoja viettämässä rannalla...

Sunnuntaina hypättiin vähän, kentällä oli vain muutama este. Alkuunsa poni keitti ihan kunnolla. Yhden hypyn se teki niin, että ennen estettä alkoi meneen jotain ihme hyppy-pomppu-loikka laukkaa ja meni niin myös esteestä yli :D heh! Muuten se oli kyllä super kiva hypätä, askeleet löyty esteelle helposti ja laukka oli todella laadukasta. Pitäisi joku päivä hypätä ihan kunnolla.

Eilen poni oli pitkästä aikaa "vaikeampi" ratsastaa.. En tiädä olisiko se johtunut pakkasesta. Sillä toki on ohut toppis ulkona, mutta helposti paleleva kun on.. Kävelin tosi pitkään pitkin ohjin ja tein sen jälkeen vielä 15minuuttia käynnissä töitä. Vasemmalle ei meinannut millään onnistua avotaivutus, tosin itsellänikin oli niin kylmä, että keskittyminen nyt ei ollut mitään 100%. Joko se meni ihan "linkussa" tai suorana.. Olen ratsastajana täydellisyyttä tavoitteleva, joten tein hommia, niin kauan että olin tyytyväinen edes pieneen pätkään. Eihän aina voi onnistua ;) tosin ponin omakin enerkiaa määrä oli räjähtävä pommi(pahempi vielä, kun edellisinä päivinä) joten, en ihmettele, että asiat ei ihan sujunu...  Ravailin hetken viltti päällä, jonka jälkeen jätin sen pois ja alettiin tekeen töitä. Taivuttelin ponia ympyröillä, väistöillä, sisään- ja ulos asetuksilla. Tein myös siirtymisiä. Poni oli aikas kiva ravissa. 

Sitten sen laukan vuoro.. Poni oli ihan täpinöissään ja alko heti steppailemaan paikallaan. Hyvä kun kerkeen istumalla antamaan luvan laukkaan, niin se jo hypähtää täyteen kiitoon :D olen tehnyt, niin että poni saa muutamat kierroksen laukata eka molempiin suuntiin reippaasti. Sen jälkeen vasta aletaan sitten tekeen töitä. Vaikka olin laukannut jotain 20minuuttia, niin poni ei silti rauhoittunut. Joten jätin suosiolla laukka työskentelyn siihen. Otin vielä loppuravit ja sitten pitkät kävelyt viltti päällä vielä loppuun. 

Tällä hetkellä mun lempi askellaji on ravi laikan kanssa :D siinä yleensä kaikki onnistuu, mutta laukka on katastrofi... Tällä hetkellä. Syksystä kevääseen on pahinta aikaa, kun sillä on enerkiaa entistä enemmän. Harmi, kun sitä ei voi oikein päästää kentälle irti, se nimittäin tulee yli :/  

Tänään luultavasti mennään maastoon, ihan vain kävelylle, koska kenttä on luultavasti jäätynyt.. 

Voi olla, että lähetään lauantaina taas maneesille treenailemaan. :) mikäli pakkaset jatkuu. 

En ole pitkään aikaan esitellyt, jos olen ostanut jotain uutta, mutta nämä nyt ajattelin esitellä :) kuitenkin aika ajankohtainen tavara.. 

Itselläni on todella herkät sormet ja muutenkin niissä huono verenkierto, jolloin mulla palelee kädet jo vaikka olisi viellä  muutaman asteen plussan puolella. 

Joten ratsastushanskat on yksi tärkeimmistä hankinnoista. Niitä löytyy monenlaisia ja eri merkkisiä. 

Olin jo äitille puhunut, että pitäisi ostaa uudet talviratsastus toppahanskat, kunnon pakkasille ja äiti oli mulle semmoiset ostanut. Ne olivat olleet sopivasti vielä puoleen hintaan. Koko on lasten L! :D pieni käsi tai jotain.. 

         Tämmöset söpöt pinkit <3 ;) 

      Näissä on käden sisäpuolella kunnon tuommonen pitävä "kumimainen" pinta..

Väriltään suklaanruskeat, jossa on pinkit raidat :D 

    Sisällä näissä on lämmin fleecevuori :) 

Hanskoja en ole vielä päässyt kokeilemaan, kun ei täällä etelässä vielä ole niin kovia pakkasia, mutta heti kun tulee kunnon pakkasia, voin kertoa miten hanskat on toiminut. :) 

Napi napii...

Jos olisin tai itseasiassa alotinkin postauksen teon jo keskiviikkona, mutta en saanut sitä loppuun, joten poistin loputkin.. Hyvä vaan, se oli pelkkää negatiivistä valitusta :D jota ei jaksa kukaan lukea, en minäkään.. Nyt on taas hyvä fiilis kirjoittaa, niin tekstikin on parempaa. :) 

Asia mikä sai tekstistä vaan valittavaa, on tämä pimeys, muta ja vaihtelevat ilmat jotka saa kentän välillä märäksi ja sitten taas kovaksi.. itseäni tietysti stressasi kovasti ponin liikutus. Sillä ei voi pitää täys vapaita, jollei ole AIVAN pakko. Maastoilua pimeässä (katuvalot on kyllä, mutta silti), ei kauheasti houkuta, eikä sielläkään pääse yleensä kun kävelemään. Mutta eilen sitten minun ja ponin iloksi päästiin ratsastaan kentällä kunnolla. 

Voi, että poni nautti kun pääsi taas kunnolla töihin! :) se on yksi hevosista joka todella nauttii työn teosta. Laitettiin myös kentällä yksi ihan mini ristikko, jota voisi tulla muutaman kerran jumpaksi mikäli poni tuntuu ok:lta. 

Laitettiin ponit nopsaan valmiiksi, että päästäis vähän edes valoisamman aikaan ratsastaa. Kävelin ainakin vartin verran, eka pitkin ohjin ja sitten tehden vähän taivutteluja kuten väistöjä ja avoja. Poni oli tosi innoissaan, eikä yhtään jäykkä mitä ajattelin sen olevan. Siirryin vähitellen raviin. Välillä se yritti laukalle.. 

Ravailin muutaman kierroksen ihan rauhaksiin, yritin ponin pitää vaan rentona. Sen jälkeen otin ravissakin  vähän avoja ja väistöjä. Tein myös paljon siirtymisiä sekä eri kokoisia ympyröitä, että sain jumpattua ponin kylkiä. 

Sitten se jännittävin osuus.. Eli laukka. Onneksi olin laittanut ponille rintaremmimartingaalin, oli "vähä" meinaan sitä vauhtia.. Mutta onneksi olin siihen varautunut ja tietoinen tästä. Annoin ponin laukata ekat kierrokset ihan reippaasti, turha sitä on alkaa pidättelemään, kun se alkaa siitä vaan lisää hermostuun. Sieltä tuli taas jos jonkinmoista hyppy-loikka-pukki- pomppuja :D mua vaan aina naurattaa siellä selässä.. Eihän siinä oikein muuta voi. Hetken kun oltiin laukattu alkoi jo pikkusen ponilta paineet lasken sieltä tuhannesta. Päätin ottaa muutaman hypyn molemmista suunnista, ponihan tietty oli ihan liekeissä. Mutta hypyt meni kuitenkin ihan hyvin, lukuunottamatta muutamaa roiskasua, kun poni pääsi "karkuun" edestä. :) 

Annoin ponin vielä hiukan laukata, niiden hyppyjen jälkeen. Loppu raveissa poni kuumus todella, kun se olisi halunnut vaa laukata :D käveltiin pitkään viileässä ilmassa, onneksi oli ihanan paksu villaviltti lämmittämässä.. 

Oli kyllä niin kiva taas päästä kunnolla ratsastaan :)  

Tähän alas muutama kuva videolta, nämä on otettu jo joskus syyskuussa, kun testailin uutta koulusatulaa ilman jalustimia. Tässä meillä oli myös kokeilussa kuolain, joka ei sitten sopinutkaan ponille :/ veti kaulan "jäykäksi" eikä uskaltanut rentouttaa sitä.

Maneesi treeniä...

Lauantaiksi oltiin maneesi varattu iltapäivästä. Erikoisia tavoitteita ei ollut, kun kevyitä päiviä oli taas ihan kivasti takana. Kunhan pääsi ratsastamaan ponin neljän seinän sisällä, isolla, hyvällä pohjalla. :) 

Menin edeltä tallille kolmelta laittaan kaikki valmiiksi, ettei äidin tarvi kun huristella traikun kanssa tallille ja sitten päästään heti lähteen. Kamat olin suurin piirtein laittanut edellisenä päivänä valmiiksi. Vaihdoin itselleni ratsivaatteet päälle ja hain ponin tarhasta. Nopeasti loimet pois, harjaus ja kuljetus kamat päälle. Äiti vei kamat autoon, mä laitoin ponin traikkuun ja sitten lähettiin. Matkaan meni noin 15-20 minuuttia. 

Matkalla otettiin mun täti mukaan kylältä, että se vähän koutsais mua.  Me kun ei taas hetkeen olla oltu tunneilla :( ja sen kyllä huomaakin. 

Maneesilla otin ponin pois traikusta ja menin kävelyttään halliin. Äiti ja täti toi kamat perästä. Ponille varusteet päälle ja sitten vaan kyytiin. Laika oli heti alusta asti ihan täpäkkänä, kyttäs joka paikkaan ja pörisi maneesin päädyssä. Hölmö poni :D me ollaan kyseisellä tallilla asuttukin, niin en tajua miten se oli nyt niin jännä maneesi. Ehkä se vaan vaistos mun jännityksen.. Nimittäin arvasin ettei ratsastus tule olemaan kovin mukava kokemus kevyiden päivien jälkeen. 

Kävelin tosi pitkään, olin vaan niin fiiliksis kun pääsi tutulle hyvälle pohjalle ratsastaan. Olisin voinu vaan kävellä vaikka reilusti yli tunnin... :D hetken päästä maltoin ottaa ohjat kunnolla käteen ja pyytään ponia vähän kokoon itseään.  Ravailin vartin verran pitkin poikin maneesissa. Päätin ottaa verkka laukkaa ja se oli VIRHE! ::D (tuli heti putous mieleen). 

Sen jälkeen poni otti kierrokset 1000! Huh.. Meinas mennä usko, että saan sen enää pysähtyyn. Välillä kunnon pomppu hyppy loikka kohtauksia.. Pudotakin meinasin pari kertaa ja mitähän muuta. Se oli ihan hirveetä, voin rehellisesti sanoa, että "hiukan" pelotti.  Onneksi maneesissa ei ollut muita!  Päätin jättää laukat siihen ja kokeilla myöhemmin uudestaan. Parempi keskittyä raviin ja saada se ensin siinä pysyyn hanskassa. Ei ole mitään järkeä vetää täyttä laukkaa pitkin maneesiia ja katsoa koska putoan. 

Jatkoin siis ravissa työskentelyä. Tein siirtymisiä, taivuttelin isolla pääty-ympyrällä sisälle ja ulos. Kokeilin uudestaan laukkaa, mutta vain muutamia askelia kerralla, niin ettei se päässyt villiintymään. Meni heti paremmin, ainakin alkuun verrattuna. 

Laukkasin vähän molempiin suuntiin pieniä pätkiä kerralla. Aina väliin vähän ravia. Ei auta muuta kun tehä vaan siirtymisiä, siirtymisiä ja siirtymisiä.. 

Se auttaa. Lopuksi pääsin ottaa useamman kierroksen putkeen ympyrällä melko rentoakin laukkaa. Siihen oli ihan hyvä lopettaa. Ravailin vielä muutaman kierroksen ja tulin alas selästä, loppu käynnit taluttelin ponia maasta, kun oltiin eka otettu varusteet pois. Sit ponille kuljetus kamat päälle ja koti matkalle. 

Ratsastuksesta ei jäänyt hyvää eikä huonoa fiilistä :) en osaa sanoa, että menikö se hyvin vai miten.. Mutta, pitäis taas päästä tunnille ponin kanssa ja jaksaa vaan lähtee useammin maneesille ratsastaan. Noh, mutta katsotaan nyt tapahtuuko tähän muutos vai ei... Suunnitelmia kyllä on. Niistä kerron myöhemmin lisää, kun asiat varmistuu. 

Kameraa ei valitettavasti ollut mukana, kun siitä oli akku loppu. :/ 

  Poni traikussa, sen omassa kaksiossa :)

          Treenin jälkeen :)

              Valmiina lähteen kotiin :)

 

Hallussa kesärenkaat, kesärenkaat..

Vihdoin tuli se ensilumi maahan, kyllä sitä odotettiinkin... On niin paljon valoisampaa  ja ei sada vettä! Eikä ole sitä ärsyttävää mutaa joka paikassa. 

Alku viikosta satoi ihan kunnolla vettä, yllätys yllätys.. Ratsastus ei oikein siinä ilmassa napannut, joten treenaaminen jäi. 

Maanantaina käytiin maastossa kävelemässä ja pikkusen ravailtiin, tiistaina talutettiin poneja maastossa tunnin verran ja keskiviikkona pitkästä aikaa mentiin kentällä. 

Torstaina oli jo lunta sen verran, että piti tarpoa kentällä. Onneksi siellä pääsi jotenkin meneen ilman hokkeja, eikä kenttä ollut jäässä, vaan ihan pehmeä. Enimmäkseen se oli sitä ympyrällä ravaamista. Laukkaa otin suorilla. Ei sen erikoisempaa pystynyt tekemään. 

Eilen mentiin myös kentällä ja eipä siellä voinut vieläkään kovin erikoista tehdä. Jos meni keskemmälle kenttää tuli tilsoja.. Ravailtiin ja laukattiin ympyrää. Eipä tuosta muuta hyötyä ole kuin se, että poni pääsee vähän edes liikkeelle. 

Molempina päivinä siis torstaina ja perjantaina poni on ollut ihan villinä kentällä :D  johtuu varmasti lumesta.. Se tykittelee, pomppii, hyppii, pörisee ja tekee ilo pukkeja.  Heh! Kun varsa.. Välillä oli aika lähellä putoaminen. 

Tänään lähdetään maneesille, että pääsen kunnolla ratsastaan tuon ponin, ennen kun sen päässä räjähtää.. Rupee tuota energiaa oleen ihan kivasti. Piti jo torstaina mennä, mutta oli niin huono ajokeli, että päätettiin siirtää..  Lehdessä oli jälleen uutinen, kun hevoskuljetusvaunu oli suistunut tieltä :/  joten ei lähdetty edes  20minuutin matkan takia riskeeraamaan hevosen tai muidenkaan turvallisuutta. 

Treenit on tosiaan nyt ilmojen takia kärsinyt, mutta näille nyt ei voi mitään... Ilman maneesia ei pysty Suomessa treenaan koko vuotta. Noh, mutta vielä ollaan päästy aika vähällä, kun ei ole kuitenkaan joutunut antamaan täys vapaita, vaan on aina päässyt tekeen edes jotain. :) 

                  Poni ja sen ilmeet :D 

            Ponin tärkein lisäravinne :)

            Tää on vaan niin hyvää<3

                    Kesä ja polle <3

                         Eilen :)

           Ihan kivasti sitä lunta tuli :)

        

Vuosi yhdessä...

Mutta kenen kanssa..? 

Noh, tietenkin pikku ponien eli pollen ja vaavin. 

Viime kuun lopulla tuli niiden kanssa yhteistä taivalta vuosi, ei se ole lukuna paljon, mutta tuntuu, kun ne olisi ollut meillä aina.

 Aika vähän "isoja" juttuja niiden kanssa on tapahtunut, mutta sitäkin enemmän olen oppinut monenlaista niiden kanssa tässä vuoden aikana. Varsinkin varsa opettaa monenlaista, se on ihan erilaista elämää kun vanhan ja "viisaan" :D pollen kanssa. 

Jokainen ei saa tai pääse kokemaan varan omistamista tämän ikäisenä, kuin minä.. Tämä on hyvä kokemus, ihan muutakin elämää ajatellen. Tietenkin varsan pitäminen ilman sitä, että kumpikaan vanhemmista ei tietäisi hevosista tai itse olisin ihan aloittelija ei tulisi kuuloonkaan. Varsa kun ei ole mikä vaan poni tai hevonen, sitä pitää osata käsitellä sekä opettaa. 

Polle oli jo 20v meille tullessaan ja varsa vasta 1,5v. Ne tuli samalta tallilta. Lähettiin hakemaan niitä aamu-yöstä koska sinne ajoi traikun kanssa yhteen suuntaan kahdeksan tuntia ja takasin päin taisi ajaa vielä pidempään, kun jouduttiin pysähtelemään kattoon ponien tilannetta. Matkaa tosiaan oli ihan kivasti, mutta lähdettiin matkaan kuitenkin, ajatus tuli ehkä vähän nopeeta ja sillai katso äiti tuossa olisi kivoja pikkuponeja meille, kun ilmoituksen netistä löysin :D hetihän sinne oli soitettava. Poneja oli kauheasti jo kyselty, mutta jotenkin vaan sitten heidän omistaja tykästyi meihin... Joten se oli sitten sovittu. Matkaan lähdettiin jo heti seuraavalla viikolla. 

Kumpikaan ei ollut ehkä senmosia täydellisen näköisiä tai käytökseltään, mutta tiesin että kaikista hevosista/poneista saa niitä, kun vähän heihin käyttää aikaa... Eipä nuihin karvapalloihin voinut olla ihastumatta. :D 

Ostettiin siis ponit ratsastuskoulusta, joka oli juuri keväällä lopetellut toimintansa ja kesä aikana ne myi sitten poneja ja hevosia pois. Polle, vaavi ja hänen oma ratsunsa oli viellä jäljellä. Polle tuli meille siis viettään eläkepäiviään, ei enää kunnon ratsastukseen, sillä kun on takanaan kova raviura ja ratsastuskoulu tausta. Polle on niin maailman kiltein halinalle pikkulapsille alkeiden opetteluun. Itsekin olen sillä pari kertaa mennyt, mutta en enempää, se on kunnon ratsu-uransa tehnyt jo päätökseen ja saa nauttia elämästään lasten talutusponina sekä seura heppana.

Varsa taas oli "hankala" tapaus heidän mielestään ja pelkäsivät myydä sitä kenellekään sen takia että oli hankala, mutta luulen ettei varsalle paras paikka kasvaa ole mikään ratsastuskoulu. Meille tullessaan se jatkoi samoja "tyhmiä" juttujaan, mutta lopetti ne ajan kanssa. Sitä ei voisi enää uskoa samaksi, mitä se oli kun tuli meille! :) silloin se oli lihakseton ruipelo ja pieni tihulainen.. Mutta mitä voi olettaa varsasta, joka on saanut elää kuin "pellossa". Ilman rajoja ja huomiota, ja vaavi rakastaa sitä että sen kanssa ollaan ja touhutaan. Hän itse sanoi meille, että vaavi toimitti koiran virkaa. :D  

Varsasta on kasvanut kyllä ponteva, lihaksikas oripoika :) josta varmasti tulee kiva harraste poni.  Laidun teki todella hyvää pojalle, se sai olla neljä kuukautta laitumessa ja odottaa tulevaa treenikautta eli tätä syksyä.  Kovat treenit alkaakin sitten vasta keväästä kun poika täyttää jo 3v! Oiii.. Se on niin iso poika kohta<3  

Tähän mennessä sillä on ollut jo satula päällä, suitset, kuolaimet, osaa liinassa kaikki askellajit, loimet sun muut.. Ei mitää sano mistään :) fiksu poika! Jopa isäni joka ei ole hevosihmisiä pärjää varsan kanssa. Kavioiden nostot, käytävällä seisominen molemmin puolin kiinni, pesut sun muut onnistuu. 

Paljon on poika siis jo oppinut tässä vuoden aikana ja varmasti tulee oppimaan vielä lisää. :) yksi hyvä opettaja varsalle on myös polle, nehän siis tarhaa yhdessä. Varmasti tuon pollen lempeä luonne "tarttuu" vaaviin. Sekin huomaa ettei asioista tarvitse tehdä numeroa ja kaikki on hyvin. Täytyy kyllä saada videota joskus kun varsa päästele tarhassa meneen, se on niin upea! Häntä tötteröllä ja jalat lentävän ilmaan, kun arabilla. 

Polle on meidän oma sen elämän loppuun asti se on varma, myydä sitä ei ikinä eteenpäin! :) varsan haluaisin myös pitää itselläni, mutta katsotaan miten tilanteet etenee. Useamman hevosen pitäminen kun ei ole halpaa, varsinkaan kun on varsa ja kaiken järjen mukaan mun pitäisi kaikki itse maksaa, kun olen jo aikuinen, mutta onneksi vanhemmat auttaa :) 

On se kiva kattella noiden kahen pienen elämää tässä pihapiirissä, varsinkin kun ollaan yritetty pitää ne mahdollisimman luomuna.( en tarkoita kuolaimettomuutta tai tuommoista..) Taas kun menen laikan luokse niin siellä asiat on taas ihan erilailla.. :) mä haluan pitää mun hevoset mahdollisimman luonnollisesti, mutta aina se ei ole mahdollista, niin kuin laikankaan kohdalla. Joskus kun Laika jää kevyelle käytölle, sekin pääsee elämään niin luonnollista elämää, kun se on sen kohdalla vaan mahdollista. :)<3 Laika on sen ansainnut! 

Nämä pikkuset tuo joka päivä jotain uutta päivään. Ne on vaan toisille pieniä poneja, mutta meille ne on hyvin tärkeitä, perheenjäseniä! Moni luulee, että ne on äiti ja varsa :D ne oli varsinkin aluksi todella "kovaa" toisissaan kiinni. Tarhassa kulkivat, kuin majakka ja perävaunu. Onhan ne vähän saman näköisiäkin, ainakin väriltään. Nykyään ne on enempi veljeksiä tai hyviä kavereita, ei niinkään enää isä ja poika, mitä ne oli tullessaan.  Kaikki hevoset on niin erilaisia luonteeltaan, että on hauska seurata noita kaikkia kolmea omaa joka päivä ja katsoa miten ne toimii eri tilanteissa. :) 

Semmoinen ihminen joka ei ole ollut hevosten kanssa tekemisissä, ajattelee helposti, että ne on kaikki "vaan" hevosia, samoin ajattelin minä vielä jokusia vuosia sitten.. Sen jälkeen kun sain laikan ja olen sen kanssa kohta yhteistä taivalta matkannut kuusivuotta, on tämä asia muuttunut täysin. Ne ei ole vaan hevosia, vaan yksilöitä! 

Helposti shetukoita, mitä pollekin on puhutaan vain ponina, mutta meille se on enemmän, ei vain pelkkä poni. Tosi rakas pieni nappisilmä<3  polle ja vaavi saa samanlaista, yksilöllistä hoitoa,  kuin kuka muukin hevonen, ei niitä ole laitettu pihattoon ja ruokita vaan sinne, eikä tehdä muuta.Ne asuu tallissa yöt ja niillä tehdään kaikenlaista. :) varsa tekee omia hommiaan kohti aikuisuutta.. Ja polle omiaan, opettamalla pienille miten hevosia käsitellään. 

Kesällä oli aivan ihana katsoa yöllä (kun oli yhtä valosaa kun päivällä) keittiön ikkunasta kahta tyytyväistä ponia isolla laitumella ilman riimuja tai muutakaan.. Aidat meni jossain kaukana, tuli ihan villihevosten vapaus mieleen.. Voiko olla tyytyväisempiä hevosia.. Ei! 

"Meijän luomuperunat"! ;D 

Jos haluatte tietää näistä poneista lisää tai saada useammin postauksia, niin laittakaa kommenttia :) 

     Vaavi, eihän tästä voi olla tykkäämättä,   eihän? :) 

Missä lumi?

    Ratsastuksen jälkeen oltiin loppu  käynneillä maastossa :)

Keskiviikkona en saanut maastoon seuraa, joten en viitsinyt yksinkään lähteä, joten poni sai pitkästä aikaa juosta liinassa. Poni oli ansainnut kevyemmän päivän, kun hyppäs edellis päivänä niin hienosti!  Juoksutin noin 15 minuuttia ja lopuksi käytiin käveleen tiellä pikku lenkki. Ponilla oli hauskaa, ku pääsi pitkästä aikaa "vapaasti" juoksemaan. Se pomppi ihan innoissaan ja tykitteli meneen. :D 

Tekee ihan hyvää sille, että saa välillä päästellä höyryjä. Sitä kun en mielellään irti päästä... 

Torstaina mulla oli kauhea kiire tallilla, joten päätin uskaltautua pitkästä aikaa mennä ilman satulaa. En muista koska viimeksi olisin mennyt.. Poni oli kyllä niin kiva ratsastaa! Siis ihan super :) alku raveissa poni pörisi tyytyväisesti.. Alku laukassa Laika taas kuumus aikalailla ja teki parit onnen hyppelöt ja samassa meinasin lentää, menin ihan kyljelle mutta sain onneksi huovan ansiosta pidettyä itseni kyydissä. Vasenta kylkeä sai jumpata aikalailla, ennen kuin sain sen "pehmeäksi" , oikea oli parempi. Huomaa heti jos ei ole ratsastanut kunnolla ponia hetkeen läpi, niin eihän sitä viittis millään taipua ;)  

Perjantaina oltiin kaverin kanssa poneilla maastossa. Mentiin joku 9km lenkki, enimmäkseen käyntiä ja vähän myös ravia. Poni käyttäytyi jälleen tosi kivasti. Se kyllä vähän jännitti, kun oli halloween, että miten käy jos tulee jotain pukeutuvia vastaan, mutta onneksi ei tullut... Voi olla ettei poni ihan olisi ymmärtänyt pientä noitaa tai luurankoa pimeässä ;) 

Eilen itse podin huonoa oloa, mutta tallille oli kuitenkin edes mentävä käymään. En pystynyt ratsastamaan ja en viittinyt jättää ponia vapaalle, joten annoin sen hetken hölkätä liinassa. Itse en tykkää juoksuttaa hevosta usein, mieluusti vain muutamia kertoja kuukaudessa, mutta valitettavasti tälle viikolle tuli kaksi juoksutusta. Kuitenkin kävelytin ponia eilen 40min ensin kentällä ja sitten vielä maastossa+ 5-10minuuttia ravia ja laukkaa. Alkoi kenttä kovettumaan, kun olin vasta illasta tallilla, että jäi tämä liikutus nyt enimmäkseen kävelyksi. Sen jälkeen poni sai vielä hieronnan :)  vasemman puolen ristiselän takana oleva lihas tuntu hiukan kireämmältä toiselle puolelle verrattuna, joten sitä kohtaa hierottiin enemmän. 

Tänään käytiin kaverin kanssa poneja taluttamassa noin tunnin lenkki maastossa. Koko päivän oli satanut enemmän ja vähemmän, joten ei innostanut ratsastaa. Onneksi meille tulee kohta uusi koko peittävä ratsastusloimi, joten sitten ei sateet haittaa :) Laika oli muutenkin niin hauskalla päällä koko päivän, että tuli vietettyä aikaa sen kanssa hoitopaikalla enemmän kun yleensä. Sillä on kyllä niin hauskoja ilmeitä, ettei niitä voi kun nauraa :D  

Laika ei yleensä ole semmoinen normi poni joka tykkää kaikenlaisesta "lässytyksistä" sun muista. Se kun ei ole tottunut siihen, vaan ulkomailla ollessaan se oli enempi  "kilpaväline", treenattiin ja kilpailtiin minkä ehdittiin, tehtiin pakolliset hoidot(harjaukset,kengitykset,hierojat yms), ja se siinä. Ei kukaan sen kanssa viettänyt ylimääräistä aikaa, niin kuin minä saatan vaan harjailla sitä tunnin. Se oli kilpaväline, joten miksi sen kanssa pitäisi olla, kunhan kulkee treeneissä ja kisoissa.  Joten siksi Laika ei osaa edes odottaa mitään ylimääräistä harjausta ja semmosta, että sen kanssa vaan oltaisiin. :)  pikku hiljaa se alkaa tottumaan myös siihen, että sen kanssa vaan ollaan, eikä tartte koko aikaa kiirehtiä joka paikkaan. 

                  Oli niin kaunis ilta :) 

               Ponin parturi päivä :)

                              <3

      Klippaus raja :) tänä vuonna en klipannut laikaa ihan "nahka kaljuksi" vaan jätin sille pienen sängen, koska ei olla maneesitallilla( tarvis pakkasilla ratsastuksessaki kauheat toppaukset) ja poni tarhailee monta tuntia, jottei sitten herkkänä ponina palele. Loimia kyllä on, mutta palelee silti, siitä ei ole kiinni... 

                  Taide kuva :D