Viivi on mukava käytöksinen kaikintavoin maastakäsitellä. Ekat päivät tamma sai olla ja tutustua rauhassa uuteen kotiinsa. Etenkin näin kun tamma oli juuri Suomeen tullut ulkomailta, tarvii antaa hiukan enemmän sitä totuttautumis aikaa, kaikki on niin uutta ja erilaista. Alkuunsa heti Viivi kengitettiin ja eläinlääkäri kävi. Hampaat katottiin/laitettiin, ne oli tosi hyvät. Katsottiin muutenkin ja otettiin verikokeet. Muutama arvo oli matalalalla ja ne nousi oikealla kuurilla. Keväällä Viivi sai matolääkkeen. Hieroja on käynyt nyt kerran kuussa, lihaksisto on tosi hyvää. Alusta asti on hyvä vielä varmistaa, että uusi stressi muutosta ensin ulkomailta Suomeen ja sieltä uudelle omistajalle eli mulle ei ole tuonut mitään uutta vammaa tai voinnissa poikkeavaa. Viivi oli tutkittu ennen Suomeen tuloa, eikä ollut huomautettavaa.
Viivi laitumella :3
Treenin jälkeen suihkua ja lämpöä ;)
Nää on myös niin rakkaita mulle :3
Ekat päivät muistaakseni kävelyttelin tammaa liinassa ja juoksuttelin. Viivi on todella helppo ja osaava juoksuttaa, mutta ainut, että laukassa pitää ensin vetää "satakierrosta" pukkilaukkaa täysiä.. :D varmasti tietysti aluksi oli energiaakin ihan eri tavalla, kun ollut niin vähällä liikunnalla..
Pikkuhiljaa alettiin kapuaan selkään. Viivin kunto oli niin huono ja ollut pitkään kevyellä piti aloitella rauhassa.Aluksi ihan kävelyä. Seuraavaksi otettiin ravipätkiä mukaan. Sitten tuli se tamman kokeilu vaihe ja ajattelin, että hitto! Tuleekohan tästä mitään, mutta sain apua tähän tädiltäni, KIITOS vielä! Hänen avustuksella päästiin aluksi yhdessä tästä ja sen jälkeen hänen neuvoillaan. Eipä jaksanut tamma kauaa kokeilla ;) tämän jälkeen päästiin lisään laukkapätkiä.
Alkuunsa yritin päästä maneesiin yksin, jotta saisin rauhassa harjoitella. Myös hallinta oli "välillä", okei eli lähes kokoajan alkuunsa hukassa.. Aika useasti pääsinkin yksin menemään hallissa ja toisinaan oli yksi ratsukko samaan aikaan. Lopetin ratsastuksen alkuaikoina ennen ruuhkia. Pikku hiljaa alkoi löytymään ratsastukseen nappuloita, jolloin myös en vältellyt enää ruuhka-aikoja. Päästiin niin sanottuun normi rytmiin ja arkeen. Pikku hiljaa myös kevät sulatti kentän mennessään ja uskaltauduttiin kentälläkin ratsastelemaan. Ensimmäisinä päivinä ei otettu laukkaa, Viivillä oli muutenkin niin hauskaa :D juuri ennen muuttoa toiselle tallilla päästiin kentällä laukkaamaan ja "hyppään" muutama kavaletti. Viimeisellä viikolla Viiville kävi "onnettomuus" tai sanotaanko tapaturma, jossa olisi ollut ainekset pahempaankin, se nimittäin tarhassa peruutti aitaan,pelästy ja potkas taakse, jolloin sen jalka jäi lankaan, Viivi sai paniikin , se pakitti tolppaan ja onnesta Viivi on niin vetreä, ettei tolppa rikkonut jalkaa tai mennyt jalasta läpi, säästyttiin vain langasta tulleesta haavasta ja pelästynyt hevonen...
Kunto Viivillä on noussut tasaisesti sekä lihakset on "palautunut takaisin". Karva on parantunut tosi paljon, Viivi oli koko klipattu meille tullessa ja kylmän ilman takia kasvattanut "tuppoja" :D oli ihan hirveän näköinen... Sai kunnon loimituksen ja lämpöiset ilmat alkoi, lähti karva vaihtumaan. Koko hevosen olemus on muuttunut, päivä päivältä. Nykyään hän osaa olla niin prinsessa ;) kukahan on pitänyt toista, kun "kukkaa kämmenellä" '; P
Alku elämä lähti siis tamman kanssa aikas mukavasti käyntiin :) kyllä siinä paljon ylä-ja alamäkiä oli, mutta nyt on menossa tasanen vaihe... Itsehän tiesin, etten sitä helpointa tai valmista hevosta ottanut, mutta se tuntu minulle sopivalta. Se on varmasti normaalia, että etenkin aluksi tuntui, että onko tää sittenkään se oikea ja teinkö väärän päätöksen. Uskon kuitenkin, että tämä on se oikea ja ajan kanssa, me päästään pitkälle, me lähdetään rauhassa hakemaan luottamusta, mitä näin herkkä tamma vaatii, aloitettiin sitten etsimään nappuloita. Nyt me harjoitellaan rauhassa yhdessä, käydään omaan tahtiin tunneilla/valmennuksissa, tuntemuksen mukaan. Mun tarvitsee ensin opetella ratsastaa tammaa, että saan siihen luottamuksen sen jälkeen voidaan mennä harjoitteleen muiden silmien alla. Ehkä ensi kaudeksi voidaan suunnitella jotain tavoitteita, kisoja sun muuta. Tänä vuonna meillä tavoitteet on ihan perus arjessa ja luottamuksen saamisessa
:) mutta tästä jatkan seuraavassa postauksessa...
