En taaskaan saa unta, joten ajattelin nyt purkaa ajatuksiani ystävyydestä lähinnä hevosen kanssa.
Mitä mieltä olette, voiko hevosen kanssa olla ystäviä? Vai pitääkö ajatella vain, että se on lemmikkini. Minun vahva mielipiteeni on se, että hevosen kanssa voi ja pitäisikin olla ystävä.
Hevonen vaatii rajoja sekä rakkautta, niinkuin lapsikin, mutta pitää muistaa kuitenkin se, että hevonen on eläin.
Mielestäni hevosta pitäisi pitää tärkeämpänä kuin pelkkänä urheiluvälineenä. Hevosellakin on tunteet ja kyllä se vaistoaa ihmisestä mitä se on mieltä hänestä. Niitä pitää kunnioittaa ja olla määrätietoinen heille.
Itse ainakin olen usein huomannut, jos itellä on huono päivä ja menee tallille ponin luokse, niin se saa jo pelkällä katseellaan minut paremmalle päälle. Ei kukaan ihminen minua ole saanut niin helpolla muutettua.
Mielestäni se on todella hienon näköistä, kun ratsastaja osaa ratsastaa hevosta pelkällä kaulanarulla tai ei millään vain hän ja hevonen. Se mielestäni voittaa jopa gran prix tason kouluratsastuksen. Mielipiteensä kaikilla. ;)
Hevosen ja ihmisen ystävyys suhde voi kehittyä vaikka kuinka pitkälle ja se tulee esille eritavoin ja sitä voi seurata eritavoilla.
Yksi hyvä tapa kehittää yhteistyötä on tehdä maastakäsin harjoitteluja. Se on muutenkin ihan mielenkiintoista hommaa. Ainakin hevosystävällistä, jos haluaa kehittää yhteistyötä. Itsekin haluan oppia sitä lisää ja heti vaan kun on mahdollista päästä katsomaan niin menen.
Kohta tulee mulle ja laikalle yhteistä taivalta viisi vuotta ja tuntuu, että nytten vasta alkaa yhteinen elämä sujua . Noin ison ja "entisen" pakoeläimen kanssa ei ole helppoa löytää varsinkaan heti yhteistä täydellistä linjaa.
Joidenkin kanssa helpommin kuin toisten.
Ystävyys on kyllä hieno asia! Varsinkin eläimen kanssa, koska ne varmasti aina kuuntelee sua, ei sano vastaan, ei tuomitse jn.
Hevonen ystävänä on kyllä ihan mahtava! Jos stressaa työasiat tai joku muu, niin ei kun ystävä pollen kanssa maastoon, niin yleensä aika nopeesti huolet haihtuu.
En osaisi kuvitella elämää ilman ystävyyttä laikan kanssa se on jotain niin ainut laatuista, kuin kenenkään muun kanssa. Tuntuu, että se varmasti ymmärtää mua. Se ei kyllä varmastikaan kerro salaisuuksia eteenpäin, mitä taas ihminen helposti tekee.
Hevonen ei ihmisille halua koskaan tahallaan pahaa, mutta joskus vahinkoja sattuu,samoinkun ihmiset satuttaa toisiaan ja viellä yleensä tarkoituksella :/
Itellä, jos on kiukkupäivä niin poni kyllä myös näyttää sen mulle, että hei, jos sulla on kiukkupäivä, niin on myös minulla. Joskus se myös pitää itsensä rauhallisena ja sitten myös minä muutun rauhalliseksi.
Pitäkää hevosistanne huolta ja muistakaa, ne on teidän ystäviä, jos tekin niiden.
P. S nykyisten tutkimusten mukaan hevonen on myös erittäin hyvä masennuslääke! :)
Mitä mieltä olette, voiko hevosen kanssa olla ystäviä? Vai pitääkö ajatella vain, että se on lemmikkini. Minun vahva mielipiteeni on se, että hevosen kanssa voi ja pitäisikin olla ystävä.
Hevonen vaatii rajoja sekä rakkautta, niinkuin lapsikin, mutta pitää muistaa kuitenkin se, että hevonen on eläin.
Mielestäni hevosta pitäisi pitää tärkeämpänä kuin pelkkänä urheiluvälineenä. Hevosellakin on tunteet ja kyllä se vaistoaa ihmisestä mitä se on mieltä hänestä. Niitä pitää kunnioittaa ja olla määrätietoinen heille.
Itse ainakin olen usein huomannut, jos itellä on huono päivä ja menee tallille ponin luokse, niin se saa jo pelkällä katseellaan minut paremmalle päälle. Ei kukaan ihminen minua ole saanut niin helpolla muutettua.
Mielestäni se on todella hienon näköistä, kun ratsastaja osaa ratsastaa hevosta pelkällä kaulanarulla tai ei millään vain hän ja hevonen. Se mielestäni voittaa jopa gran prix tason kouluratsastuksen. Mielipiteensä kaikilla. ;)
Hevosen ja ihmisen ystävyys suhde voi kehittyä vaikka kuinka pitkälle ja se tulee esille eritavoin ja sitä voi seurata eritavoilla.
Yksi hyvä tapa kehittää yhteistyötä on tehdä maastakäsin harjoitteluja. Se on muutenkin ihan mielenkiintoista hommaa. Ainakin hevosystävällistä, jos haluaa kehittää yhteistyötä. Itsekin haluan oppia sitä lisää ja heti vaan kun on mahdollista päästä katsomaan niin menen.
Kohta tulee mulle ja laikalle yhteistä taivalta viisi vuotta ja tuntuu, että nytten vasta alkaa yhteinen elämä sujua . Noin ison ja "entisen" pakoeläimen kanssa ei ole helppoa löytää varsinkaan heti yhteistä täydellistä linjaa.
Joidenkin kanssa helpommin kuin toisten.
Ystävyys on kyllä hieno asia! Varsinkin eläimen kanssa, koska ne varmasti aina kuuntelee sua, ei sano vastaan, ei tuomitse jn.
Hevonen ystävänä on kyllä ihan mahtava! Jos stressaa työasiat tai joku muu, niin ei kun ystävä pollen kanssa maastoon, niin yleensä aika nopeesti huolet haihtuu.
En osaisi kuvitella elämää ilman ystävyyttä laikan kanssa se on jotain niin ainut laatuista, kuin kenenkään muun kanssa. Tuntuu, että se varmasti ymmärtää mua. Se ei kyllä varmastikaan kerro salaisuuksia eteenpäin, mitä taas ihminen helposti tekee.
Hevonen ei ihmisille halua koskaan tahallaan pahaa, mutta joskus vahinkoja sattuu,samoinkun ihmiset satuttaa toisiaan ja viellä yleensä tarkoituksella :/
Itellä, jos on kiukkupäivä niin poni kyllä myös näyttää sen mulle, että hei, jos sulla on kiukkupäivä, niin on myös minulla. Joskus se myös pitää itsensä rauhallisena ja sitten myös minä muutun rauhalliseksi.
Pitäkää hevosistanne huolta ja muistakaa, ne on teidän ystäviä, jos tekin niiden.
P. S nykyisten tutkimusten mukaan hevonen on myös erittäin hyvä masennuslääke! :)
