Joillekin se tulee Sm voitosta, joillekin lukuisista sijoituksista harjoituskisoissa, joillekin taas että ylipäätään saa oman hevosen. Minulle se tulee terveestä ponista<3
Joskus ei tule tarpeeksi oltua tyytyväinen siihen mitä jo on tai mitä on saavuttanut. Aina välillä tulee ihan oikeasti pysähdyttyä ja mietittyä tärkeitä asioita. Niin kuin yksi päivä äitin kanssa automatkalla katsellessa salamoivaa taivasta tuli ihan oikeasti mieleen, että miksi ajattelen koko ajan vain tulevia kisoja. Miksen välillä ajattele vaikka sitä kuinka onnellinen saan olla, kun omistan terveen ponin. Nykyään kun hevosilla on niin paljon kaikenlaista. Onhan laikassakin virheensä, mutta terve se on! Ja olen aina hoitanut sen perin pohjin laittaen sen aina edelle. Yritän tehdä kaiken sen eteen.Lähdin jopa 40 kuumeessa hoiperrellen tallille katsomaan, että sillä on kaikki hyvin. Vaikka tallissa oli työntekijä, joten minun ei olisi tarvinnut mennä. Mutta oma pääni ei antanut periksi vaan halusin lähteä katsoman, että sillä on kaikki hyvin.
Täytyisi muistaa tämä pieni onnellisuuen tuoma asia. Ei onnea tarvitse aina hakea kaukaa. Kun poni on onnellinen ja terve, niin on omistajakin. :) tämä asia on yksi tärkeimmistä asioista maailmassa, ponin terveys. Kävelyttäisin sitä vaikka yötämyöden, jos olisi pakko. Teen sen eteen kaiken.
Vaikka poni on täysin kunnossa sattaa olla, että poni jää ensi vuonna kisakäytöstä " eläkkeelle" koska poni on tehnyt hienon kisauransa jo nuorena sekä lisäksi minun opetusmestarina. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei sillä käytäisi vaikka paria harjoituskisoja jossakin lähitallilla. :) katsotaan, katsotaan mitä ensi vuosi tuo tullessaan. Tämä ei ole helppo päätös, koska poni rakastaa kisaamista, mutta joskus tämäkin päätös on tehtävä.Kuitenkin voi olla, etten malta jättää ponia pois kisoista, jos se on kunnossa, joten senkään takia ei ole esteitä.
Kunhan ponilla on asiat hyvin, niin on mullakin. Haluan, että laika saa viettää onnellista elämää hienon uransa jälkeen ehjänä, niin että sitä voi vielä säännöllisesti liikutella. Noin elävää ponia, kun laika ei voi jättää seisoon, siitä se ei nauti. Haluan, että se on onnellinen loppuun asti ilman kipua ja surua. Vaikka aika tulisi lähteä aijasemmin kuin ikänäyttäisi, ei saa ajatella sitä, sen pitää päästä pois ilman kipua. Se on isointa mitä voin tehdä rakkaan ponini eteen<3 en pysty ikinä korvaamaan laikalle kaikkea sitä aikaa mitä se on mulle antanut. Kaikkea hörähtelyä ja muuta ponin tuomaa onnellisuutta! Tulee itselle jo hyvä olo siittä, kun poni katsoo minua korvat hörössä tyytyväisen näköisenä.
Minulle riittää se, että olen yrittänyt tehdä ponin eteen kaiken ja sen ansiosta edes osittain poni saa elää onnellista/ ja tyytyväistä elämää. Joskus tulee mietittyä, että onko sittenkin ponin paikka pihatossa vapaalla heinällä mahdollisimman luonnollisesti. Mutta ehei! Ei se todellakaan sovi kaikille, ei ainakaan laikalle. Ponille joka palelee kesäsateessa ja on vasta Suomeen tullessa ruvennut tarhaan. Joten en mielestäni tee tässä asiassa väärin, etten anna sen elää luonnollista hevoselämää, vaan yritän antaa sille parhaan elämän nykyhevostyylisesti.Siihen kuuluu totta kai luonnollista elämää, kuten laiduntamista.Annan kaiken ajan mitä vain pystyn ponin hyvään hoitoon.En pidä ponia kisavälineenä, vaan ystävä, Aitona sellaisena. Vaikka mittari näyttää -30, en voi ajatella, että eipäs minun tarvitse sinne tallille mennä, kun on noin kylmä enkä voi ratsastaa. Hevosen omistaminen on paljon muutakin kuin ratsastamista. Minkä moni unohtaa helposti. Se on ystävyyden syventämistä yhdessä ololla.
Yritän jopa ratsastaa ponia sillain, että mahdollisimman paljon joudun sitä pakottamaan tai käskemään, vaan haluan että se on molemmille yhtä hauskaa ja ponikin haluaa liikkua itse. Ei väkipakolla. Laikassa se onkin ihana piirre, etä se aina itse haluaa liikkua, sitä ei tarvitse patistella vaan ennemminkin jarrutella :D se todellakin haluaa liikkua ja jos joskus on ollut, ettei ole halunnut liikkua yleensä syy on löytynyt satulasta ja silloin se on korjattu. Panostan myös ponin varusteisiin kerralla, sen takia, että ne varmasti sopii sille, eikä sen takia sitä satu. Eihän se eläin niitä varusteita halua, vaan omistaja ne sille ne laittaa, joten mielestäni silloin on syytä myös panostaa sopiviin varusteisiin. En kuitenkaan ole mennyt mukaan tähän kuolaimettomuus ja kengättömyys hömpötykseen, vaikka olenkin kokeillut ilman kuolaimia ratsastusta. Jos oikeasti pystyy pitään käden paikka ja ratsastaa normaalisti, en usko että oikea hyvä kuolain vahingoittaa tai sattuu hevosta suuhun.Joitakin hevosia ei voi pitää ilman kenkiä ja joitakin voi. Ajattelin, että sitten joskus tosi vanhana, jos laika sinne asti elää ja sillä ei enään ratsastella, se saa elää lopun elämää ilman kenkiä, jos sen kaviot vain sen kestää. Mutta nyt loppu sanoihin...
Voiko poniin tulla yhtä vahva suhde, kun äitillä lapseen? Mielestäni voi. Ainakin minä tunnen tosi kovaa kiintymystä laikaan. Niinkun jotkut jää riippuvaiseksi huumeisiin, minä jäin riippuvaiseksi minun ja ponini ystävyyteen. Se on niin tärkeä mulle!!<3 Olen jopa joskus sanonu, että voisin jopa käteni menettää ponini puolesta, kertooko se jo tärkeyden poniini.
Toivottavasti jaksatte lukea tälläistä lässytystä , mutta joka sana on totta :)
Syksyllä on myös tulossa iso muutos joten sitten lisää lähemmin...
 |
| I did not measure the si in terms of money, but the love... |
Joskus ei tule tarpeeksi oltua tyytyväinen siihen mitä jo on tai mitä on saavuttanut. Aina välillä tulee ihan oikeasti pysähdyttyä ja mietittyä tärkeitä asioita. Niin kuin yksi päivä äitin kanssa automatkalla katsellessa salamoivaa taivasta tuli ihan oikeasti mieleen, että miksi ajattelen koko ajan vain tulevia kisoja. Miksen välillä ajattele vaikka sitä kuinka onnellinen saan olla, kun omistan terveen ponin. Nykyään kun hevosilla on niin paljon kaikenlaista. Onhan laikassakin virheensä, mutta terve se on! Ja olen aina hoitanut sen perin pohjin laittaen sen aina edelle. Yritän tehdä kaiken sen eteen.Lähdin jopa 40 kuumeessa hoiperrellen tallille katsomaan, että sillä on kaikki hyvin. Vaikka tallissa oli työntekijä, joten minun ei olisi tarvinnut mennä. Mutta oma pääni ei antanut periksi vaan halusin lähteä katsoman, että sillä on kaikki hyvin.
Täytyisi muistaa tämä pieni onnellisuuen tuoma asia. Ei onnea tarvitse aina hakea kaukaa. Kun poni on onnellinen ja terve, niin on omistajakin. :) tämä asia on yksi tärkeimmistä asioista maailmassa, ponin terveys. Kävelyttäisin sitä vaikka yötämyöden, jos olisi pakko. Teen sen eteen kaiken.
Vaikka poni on täysin kunnossa sattaa olla, että poni jää ensi vuonna kisakäytöstä " eläkkeelle" koska poni on tehnyt hienon kisauransa jo nuorena sekä lisäksi minun opetusmestarina. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei sillä käytäisi vaikka paria harjoituskisoja jossakin lähitallilla. :) katsotaan, katsotaan mitä ensi vuosi tuo tullessaan. Tämä ei ole helppo päätös, koska poni rakastaa kisaamista, mutta joskus tämäkin päätös on tehtävä.Kuitenkin voi olla, etten malta jättää ponia pois kisoista, jos se on kunnossa, joten senkään takia ei ole esteitä.
Kunhan ponilla on asiat hyvin, niin on mullakin. Haluan, että laika saa viettää onnellista elämää hienon uransa jälkeen ehjänä, niin että sitä voi vielä säännöllisesti liikutella. Noin elävää ponia, kun laika ei voi jättää seisoon, siitä se ei nauti. Haluan, että se on onnellinen loppuun asti ilman kipua ja surua. Vaikka aika tulisi lähteä aijasemmin kuin ikänäyttäisi, ei saa ajatella sitä, sen pitää päästä pois ilman kipua. Se on isointa mitä voin tehdä rakkaan ponini eteen<3 en pysty ikinä korvaamaan laikalle kaikkea sitä aikaa mitä se on mulle antanut. Kaikkea hörähtelyä ja muuta ponin tuomaa onnellisuutta! Tulee itselle jo hyvä olo siittä, kun poni katsoo minua korvat hörössä tyytyväisen näköisenä.
Minulle riittää se, että olen yrittänyt tehdä ponin eteen kaiken ja sen ansiosta edes osittain poni saa elää onnellista/ ja tyytyväistä elämää. Joskus tulee mietittyä, että onko sittenkin ponin paikka pihatossa vapaalla heinällä mahdollisimman luonnollisesti. Mutta ehei! Ei se todellakaan sovi kaikille, ei ainakaan laikalle. Ponille joka palelee kesäsateessa ja on vasta Suomeen tullessa ruvennut tarhaan. Joten en mielestäni tee tässä asiassa väärin, etten anna sen elää luonnollista hevoselämää, vaan yritän antaa sille parhaan elämän nykyhevostyylisesti.Siihen kuuluu totta kai luonnollista elämää, kuten laiduntamista.Annan kaiken ajan mitä vain pystyn ponin hyvään hoitoon.En pidä ponia kisavälineenä, vaan ystävä, Aitona sellaisena. Vaikka mittari näyttää -30, en voi ajatella, että eipäs minun tarvitse sinne tallille mennä, kun on noin kylmä enkä voi ratsastaa. Hevosen omistaminen on paljon muutakin kuin ratsastamista. Minkä moni unohtaa helposti. Se on ystävyyden syventämistä yhdessä ololla.
Yritän jopa ratsastaa ponia sillain, että mahdollisimman paljon joudun sitä pakottamaan tai käskemään, vaan haluan että se on molemmille yhtä hauskaa ja ponikin haluaa liikkua itse. Ei väkipakolla. Laikassa se onkin ihana piirre, etä se aina itse haluaa liikkua, sitä ei tarvitse patistella vaan ennemminkin jarrutella :D se todellakin haluaa liikkua ja jos joskus on ollut, ettei ole halunnut liikkua yleensä syy on löytynyt satulasta ja silloin se on korjattu. Panostan myös ponin varusteisiin kerralla, sen takia, että ne varmasti sopii sille, eikä sen takia sitä satu. Eihän se eläin niitä varusteita halua, vaan omistaja ne sille ne laittaa, joten mielestäni silloin on syytä myös panostaa sopiviin varusteisiin. En kuitenkaan ole mennyt mukaan tähän kuolaimettomuus ja kengättömyys hömpötykseen, vaikka olenkin kokeillut ilman kuolaimia ratsastusta. Jos oikeasti pystyy pitään käden paikka ja ratsastaa normaalisti, en usko että oikea hyvä kuolain vahingoittaa tai sattuu hevosta suuhun.Joitakin hevosia ei voi pitää ilman kenkiä ja joitakin voi. Ajattelin, että sitten joskus tosi vanhana, jos laika sinne asti elää ja sillä ei enään ratsastella, se saa elää lopun elämää ilman kenkiä, jos sen kaviot vain sen kestää. Mutta nyt loppu sanoihin...
Voiko poniin tulla yhtä vahva suhde, kun äitillä lapseen? Mielestäni voi. Ainakin minä tunnen tosi kovaa kiintymystä laikaan. Niinkun jotkut jää riippuvaiseksi huumeisiin, minä jäin riippuvaiseksi minun ja ponini ystävyyteen. Se on niin tärkeä mulle!!<3 Olen jopa joskus sanonu, että voisin jopa käteni menettää ponini puolesta, kertooko se jo tärkeyden poniini.
Toivottavasti jaksatte lukea tälläistä lässytystä , mutta joka sana on totta :)
Syksyllä on myös tulossa iso muutos joten sitten lisää lähemmin...
I would like to keep you with me forever, but it is not possible. I hope the time is not yet any, I would like to spend with you for many good years before we separate momentary. I love you too .. I could not let you get away from me without tears thousands. the difference between the thought occurs, I do not want to think about it now. I just want to be happy with you until the last day.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti