Kauhun hetkiä..

Ensin ok, sitten taas huonompi, yksi oikein huono päivä, siten taas ok päivä ja mitä sitten? Ei yhtään hyvää päivää... Mitä tehdä. Kahta eläinlääkäriä konsultoitu molemmat sanoo samaa, mutta ei mitään selvää.. Itse tiedän ja tunnen paljon, mutta en riittävästi. Jos tilanne ei muutu, en odota enää. Sitten lähtö klinikalle.. Kaikista kauheinta on epätietoisuus... Onko poni kunnossa vai ei? Ammattilainen sanoo että ei hätää, mutta omassa mielessä kaivertaa.. Ketä uskoa tai mitä tehdä. Mielestäni hevosten kanssa ei voi koskaan olla liian tarkka. Tilanne voi muuttua niin sekunneissa..  Kuuntelen itseäni ja teen päätökseni omasta rakkaastani, mikä tuntuu parhaalta..  Epätietoisuus on pahinta.

   Pidän susta kiinni niin pitkään kun mahdollista <3