Ajattelin kirjoittaa tämän luukun meidän tämän päivän kouluvalkusta laikan "näkökulmasta" katsottuna. :) katsotaan mitä tästä tulee....
Hör hör, täällä hörisee pikku prinsessa laika, etkö jenna nää minua. Tosiaan omistajani tuli tallille autolla ja näin hänen tulevan autosta ulos, joten tervehdin häntä lempeällä pienellä hörähdyksellä , vaikka ihan siinä toivossa, että tapahtuu jotain uutta tai saisi namia. Katselin uteliaana tarhasta mitä hän tekee, mutta hän meniki sisälle talliin missä minä asun. Pyörin tarhassa levottomana odotamassa, että hän tulisi hakemaan minut.
Vihdoin näin jennan tulevan tallista ulos ja kävelevän minua kohti. Hän otti riimun ja naruni tolpan nokasti ja pyysi luokseen. Katselin hetken vielä ympärilleni ja kävelin jennan luokse, hän laittoi riimun päähäni ja lähdettii käveleen talliin. Ulko-oven vieressä oli iso valkoinen paali, jota minun oli pakko pelästyä edes vähän. Se on niin hauska nähdä omistajani pelästynyt ilme :D hehe! Ponit on kujeilijoita. Ihanaa vihdoin omassa karsinassa. Sain riimun päästäni pois sekä loimet, ihanaa vapaus. Pyörin heti karsinassa ympäri ämpäri ja haistelin, ettei varmasti kukaan tuntematon ole ollut siellä. Omistajani lähti johki, joten jäin napittaan karsinan keskelle vastapäätä asuvaa isoa ruunaa, se on niin komea ♡ kohta se jenna tulikin iso kasa varusteita mukana. Mutta kohta taas se lähti johkin... ihme ramppaaja. Hetken päästä kuitenkin kuului tuttu herkullinen rapina, se laittoi mun ruokaa valmiiksi, joten olihan mun pakko yrittää taas höristä sulosesti, jos olisin edes vähän saanut sitä. Mutta ei :/ se vaan sano mulle, että joudut odottelee vielä monta tuntia.
Jenna tulikin karsinaani harja kädessä ja alkoi putsaamaan minua, siitä tykkäänkin ihan hirmusesti. Hän harjasikin minut ihan kunnolla ja laittoi mulle sen jälkeen semmoset pehmoset alustat, vai miksi ihmiset niitä kutsuvat ja siihen päälle joustavaa jalkoja suojaavaa kangasta, pinteliksikö ne niitä kutsuvat. Sitten olikin satula jota varmasti kaikki hevoset vihaavat, en minäkään siitä tykkää, mutta annan sen kuitenkin laittaa nätisti. Jenna laittokin välillä itselleen jotain varustetta päälle. Päävehkeet vielä sain, jossa on se metalliosa, otan ne helposti, koska en viitsi ruveta joka päiväisissä asioissa juksaileen =D pääsee helpommalla tekemällä asiat mitä pyydetään.
Sitten jenna taluttikin minut käytävälle, jossa sain jotkut ihme lärpykkeet vuohisen kohdalle. Olen niiden kuullu auttavan, ettei tule hokeista haavoja. Sain vielä lämpöisen viltin niskaani ja sitten matkamme kävi maneesille. Matkalla oli jännittäviä asioita, mutta jennan rauhallisuuden takia uskalsin kuitenkin rentoutua. Maneesissa olikin ruuhkaa. Jännityin, koska ne oli kaikki niin suuria ja tuntemattomia. Hui! Jenna vei mut sivuun, josta se nousi kyytiini. Lähdin jännittyneen terhakkaana käveleen maneesissa. Huomasin jennankin olevan jännittynyt selässä, joten yritin itse olla "viilipytty" molempien jännityksestä huolimatta. Käveltiin pitkään ja saatiin molemmat vähän rentoutua, kun väkeä lähti pois. Jenna otti ohjat käteen ja minä päätin lähtee raviin ennen pyyntöä jo, hups olen vähän malttamaton =D joten jouduin takaisin käyntiin, jotta ottaisin sitten vasta hölkkään, kun hän pyytää.
Hölkkäiltiin maneesissa pitkin poikin. Tätä voisikin harrastaa vaikka useamman tunnin. ;) lopulta pääsin tekeen sitä mistä tykkään eli juokseen ihmiset sitä kutsuvat laukaksi. Lähdin hillitöntä vauhtia eteenpäin muutaman ilopukin kera. Jenna pyysi mua hiljentään, mutta en mä jaksanut kuunnella, painoin vaan vastaan, niin kuin yleensäkin. Taas jatkettiin hölkällä, kunnes maneesiin tuli ihminen, jolloin otettiin käyntiin. Ei me kauvaa ehditty käveleen, kun taas jenna keräsi ohjia ja pyysi mua laukkaan. Jiihaaa... lähdin ihan innoissani eteenpäin, tosin ainakin jennan mielestä liian kovaa, kun se pyysi hidastaan vauhtia. En olisi millään jaksanut keskittyä mihkään koottuun hitaaseen laukkaan, vaan olisin vain halunnut päästellä meneen. Kukapa ei =P kyllä mä hetken päästä vähän luovutin ja jopa menin "melko" hitaasti pyöreenä. Toiseen suuntaan oli jo helpompi mennä rauhassa, kun isoimmat rallisauhut oli päästeltu ja olin vähän vertynytkin. Laukan jälkeen olisin vain mennyt ripeetä ravia eteen, mutta sitäkään ei saanut tehdä. Jenna teki pidätyksi enkä meinannut antaa heti periksi, mutta lopulta luovutin. Olen sen verran vahva usein kuumetessa, että minua ei niin vaan hidastetakaan.
Sain pienen käyntitauon. Rupesin jennan kerätessä ohjia jo poikitteleen valmiiksi, ettei se saisi apuja läpitte, jotta minä voisin pinkoa heti hölkkään, kun mahdollista. Jenna olikin viisas ja oli pohkeella hereillä, jolla se suoristi minut, höh =/ jatkettiin jälleen laukalla. Jee! Laukattiin koko maneesia, niin että minun piti olla pohkeella hyvin taivutettu kulmissa ja suoralla pysyä suorassa! ei poikitusta ja mennä rauhassa, noh... minäpä likka vaan kiihdytän suoralla ja vedän mutkatkin suoriksi. Siitäpä jenna suuttu ja komensi mua, että nyt on kuunneltava ja keskityttävä tähän. Se oikein ratsasti pohkeella ja istu syvälle satulaan. Pakkohan siinä oli alkaa totteleen. Toiseen suuntaan tehtii sama, mutta "viisastuneena" jenna tiesi mitä yritin, joten se oli alusta asti jämäkkä mulle, että nyt hei poni rauhotu ja keskity. Enhän mä edes päässyt koittaan mitään täysiä menemistä. Olin kuulemma aikas kivakin tähän suuntaan, osittain.
Sain pienen hengähdys tauon.
Alettiinkin tuleen ravi tehtävää "boring". Toisesta päästä maneesia käännyttiin keskihalkaisijalle ja siinä keskellä piti tehdä vuoron perään oikealla ja vasemmalle voltti. Aluksi taas vaan yritin ravata hirmu vauhtia, mutta jenna hidasti. Kokeilin alkuun mitä tapahtuu, jos olen taipumatta kyljistä. Noh, jenna oli päättänyt, että tänään taivutaan eikä mitään muttia. Joten se käytti vähän pohjetta ja pikkusen johti sisäkädellä. Kyllähän mä nyt osaisin taipua, mutta en millään viittis =D on paljon helpompaa möngertää suorana, eikä taipua. Toisessa suunnassa sama homma vähän taas kokeilua onko se kuski siellä hereillä ja onko mun pakko taipua, mutta se laitto mut taas töihin. Oltuani lopuksi hyvä volteilla sain taas pikkuisen hengähtää. Sain myös taputukset kaulalle.
Jaahas ja taas laukan vuoro. Piti laukata maneesia ympäri, ajattelin, että jes, nyt pääsen hurvitteleen, mutta ei, kun taas piti mennä joka kulmassa pienet laukka ympyrät. Suorilla sentään sain mennä reippaammin, kun tehtiin lisäyksiä. En vain olisi halunnut hidastaa enään sen jälkeen, jolloin jennalla meni hermot, hups. Päätin, että jos en saa mennä poikitan ja pompin. Noh, eihän tämäkään kauvaa auttanut, kun jenna komensi pohkeella eteen. Pakkohan se oli totella. Ympyröillä sitten yritin päästä helpolla ja nopeasti pois, että pääsin lisäys suoralle. En halunnut taipua, kiemursin vain pohkeelta pois. Jenna otti sitten mut ympyrälle ja laukattiin siinä hetken. Rupesin ihan kiahuun, koska olisin halunnut mennä kovempaa. Joten jenna sanoikin yhdessä vaiheessa, että tästä energiasta ja voimasta tulisi hyvät laukkapiruetit, kuulemma osaa tuli jo ;) lopulta annoin periksi, taivuin kyljestä, menin pyöreänä rentona. Hetki hölkättiin ja sain sitten jälleen käyntitauon sekä taputukset. Yritin välillä lähteä itse raviin, kun tuo into jäi niin päälle =D
Ravin vuoro. Mentiin pitkin poikin maneesia. Ymypöitä tehden, jotta jenna saisi mut "läpi kyljestä". Yritin taas vähän väliä juosta kuskin alta, koska haluan mennä kovaa! Ravattiin piitkään, lopulta itsekin aloin rentoutuun ja sain puolipitkät ohjat, jolloin pääsin venytteleen. Ei se jenna siellä selässä enää kauvaa "killunut", kun se tuli alas, laitto mulle lämmittävän viltin päälle, löysti vyön ja alettiin käveleen maneesissa pitkin poikin. Huhu! Olipahan tunti :) liian tylsää minun makuuni, mutta onneksi jenna oli ottanut meille huomiselle estetunnin. Jenna siinä mulle valitteli, että olin tänään liian vauhdikas, vahva ja pohkeen takana osittain. Sillä kuulemma hajos hanska ja tuli rakko =D haha! Eihän minunkaan aina tarvitse helppo olla, saahan tuo ratsastajakin tehdä jotain, kun minä sitä kuitenkin joudun selässään kantaan. Onneksi se kuitenkin tajus antaa mulle tunnin jälkeen leipää.
Mitäs piditte? =) tykkäisittekö joskus toistekin lukea tälläistä tekstiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti