Meillä tai mulla on tämä hevosen omistaminen aina ollut"ehkä liiankin helppoa", jos näin voi sanoa hevosen omistajana :) joten nämä pienetkin vastaan tulevat "pettymykset" tuntuu ihan maailman lopuilta. Olen tottunut ehkä? siihen että kaikki menee just niin kuin pitää. En ole kokenut hevosrintamalla (kopkop) esimerkiksi mitään pitkää hevosen sairas kierrettä, joka olisi näyttänyt sitä "pahintakin" elämää hevosten kanssa, tietysti hyvä vaan! Mutta kun mun pitäis ottaa vähän rauhallisemmin, jos tulee jotain pientä vastoinkäymistä, eikä heti hermostua tai tehdä siitä" maailman lopun asiaa" =D Niin kuin nyt tästä kenkä asiasta... muttakunmuttakun, toi poni on vaan niin tärkee mulle, että haluan, että sillä on kaikki hyvin! :) ♡ mulle joskus on sanottukin, että älä ole niin hysteerinen siitä ponista, kyllä se varmasti pärjää. =D Mutta olen sitä mieltä, että kerta kun ihminen on hevosen kesyttänyt itselleen avuksi, niin kyllä siitä pitää silloin huolehtia, niin hyvin kuin osaa/pystyy.
Tosiaan kun kerroin tuosta laikan lähtevästä etukengästä, niin sillä kävi kengittäjä viime viikon maanantaina ja se kengitettiin ympäri(eli kaikki jalat). Noh, seuraavana päivänä kun ratsastin, se kenkä putos taas. Olisitte nähneet ilmeeni, se oli samaan aikaan hyvin vihanen kuin hämmästynyt. Miten voi olla mahdollista, että juuri laitettu kenkä irtoaa? Mutta niin se vaan näköjään on. Siinä vaiheessa kyllä "savu nousi päästä" ja kirosanoja lenteli! Laitoin heti kengittäjälle viestiä, että tulee laittaa sen heti seuraavana päivänä takasin
jos vain mahdollista ja onneksi hän pääsi, tosin itse en päässyt valitettavasti paikalle kun olin hesassa, mutta kengittäjä teki sille kengälle kuulemma jotain (muotoili erilaiseksi?) Nyt ainakin kenkä on vielä pysynyt kiinni hyvin (kopkop). Toivotaan ainakin, kesäkuussa nimittäin viimeistään alkaa meidän kisakausi, kun saadaan nämä minun valmistujaiset alta pois ensin. :)
Mielessä oli viedä vaavia 2kk orilaitumeen, mutta katsotaan nyt vielä mitä tehdään. :) yksi suuri este on tuo, että olisi hankala lähteä mihinkään laikan kanssa, koska pollea ei oikein voi jättää yksin. Noh, mutta täytyy katsoa vielä. Olisihan se vaavin kannalta todella ihanaa, mutta tosiaan täytyy ajatella laajemminkin asioita. Unelmissa olisi saada poneille ensi talveksi pihatto, mutta katsotaan nyt, toisaalta "tyhmä" jättää tallia tyhjäksi. Polle ja vaavi on nyt saanut aika paljon vain tarhailla, joskus pikkutytöt käy pollella köpöttelemässä. Kelien salliessa viime viikolla pikkuponit(V&P)olivat yhden yön ulkona. Oli ne kyllä sen verta ihanan rauhallisia saadessaa olla ulkona, että heti kun nyt on taas luvattu lämpiävän niin saavat taas ulkoilla kellonympäri. Laikaa ei olla pidetty, kun se on niin herkkä kylmälle ja yöt on aika viileitä vielä. Laika onkin päässyt vihreetä jo ihan kunnolla maisteleen. Jesjes! Sieltä se kesä tulee! ;) vklp:na olisi tarkoitus tehdä aidat pellolle, koska siellä on jo ihan hyvää vihreää. Pääsee sitten viimeistään kesäkuun eka päivä laitumelle kunnolla. Pikkuponit menee yötä päivää, mutta laika tuskinpa on, kun se on niin herkkä ötököille (loimesta huolimatta) että se saattaa juosta niin kauan että pääsee sisälle suojaan.
Mutta nyt jätän tämän postauksen tähän ja jatkan vasta seuraavaan ratsastus kuulumisia, ettei tästä tulisi niin älyttömän pitkä =D Heippa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti