Mutta aloitetaanpa. Oltiin pitkään unelmoitu omasta hevostilasta(kukapa ei). Meillä oli teitenkin kriteerejä millainen sen pitää noin suurin piirtein olla. Tietenkin etsimistä vaikeutti se, ettei haluttu oikeastaan vaihtaa paikka kuntaa..
Aika nopeasti löytyikin yksi kiva missä oli kenttä ja kaikki, mutta se ehti menemään.. Etsintöjä jatkettiin ja silloin löytyi tämä meidän nykyinen paikka. Täällähän ei siis koskaan ole ollut hevosia joten kaikki piti itse tehdä tänne. Toisaalta olisi ollut ihana saada paikka missä olisi ollut kaikki valmiina.. Varsinkin se kenttä! Vajaa vuosi taisi mennä, että saatiin paikat valmiiksi hevosille.
Itsekin siihen aikaan elin vielä "pilvenhattaroilla" ja ajattelin, että tallin pito on hauskaa ja helppoa. Noh, kyllähän se eka vuosi meni hymyssä suin ja kaikki oli niin kivaa. Kaksi ihanaa ponia ja omatalli, eikös kuulosta unelmalta?
Toisen vuoden alku alkoi myös mukavasti, mutta sitten taas syksyn tullen intoi alkoi lopahtamaan.. Tilanne voisi olla ihan toinen jos asuisi jossain aina kesäisessä maassa.. Ei olisi talven pimeyttä, kylmyyttä, syksyn kurakelejä jn. Viihdyn kyllä kesät kotitallilla, hyvinkin. Ihana, kun kuumilla keleillä voi mennä vaikka yöllä ratsastamaan, jos haluaa.. Mutta syksy ja talvi on kiva viettää muiden tallissa jossa on maneesi ja hevonen hoidetaan puolestasi. Tietenkin jos minulla olisi vain joutohevosia, niin sehän nyt on sama onko ne kotona, kun ei tarvitse maneeSia tai muuta hienouksia. Niin kuin talven meillä oli nuo pikkuponit kotona. Tosiaan silloin syksyllä ei enää innostanut hevosen hoito kotona ja tarkoituksena oli muutenkin etsiä toiselle ponilleni uusi koti ja saatiinkin sille nopeasti ylläpitokoti, joten Laika meni toisten talliin asumaan, koska ei hevosta voi pitää yksin. Oli ihana, kun ei tarvinnut koulun ohella stressata hevosen hoidosta kotona, vaan sai vain mennä tallille ratsastamaan ja sitten kotiin.
Pitkän aikaa Laika taas asui vuokratalleissa, kunnes se tuli tänä keväänä taas takaisin kotiin samalla kun pikkuiset muutti meille. Nyt, kun kouluni on ohitse, toki haen vielä sinne ammattikorkeakouluun ja heti kun saan paikan ensihoitajakoulutukseen jatkan opiskelua. Mutta nyt olisi tarkoitus tehdä töitä sen jälkeen ja sitten ekaa kertaa omilla rahoilla maksaa tallivuokraa. Nimittäin vien Laikan nyt lähi kuukausina toiselle tallille, mielellään maneesilliseen. :) saadaan taas treenata talvi rauhassa.
Tosiaan oman tallin pitäminen ei ole mitään helppoa, vaan kovaa työtä, varsinkin jos niitä on useampia ja jos vielä sattuu olemaan vuokrahevosia. Sinun pitää aamulla herätä hoitamaan hevoset, vaikket jaksaisi. Mennä pahimmillaan kauheaan mutaan rämpimään hakiessasi hepat ulkoa sisälle. Kaatosateessa kuskata hevosia, siivota karsinat... Kuskata heiniä, täyttää vesi ja vaikka mitä muuta.. Välillä nuo ei ole yhtään hassumpia töitä, mutta joka päivä, kun niitä teet vuoden ympäri, ei ainakaan minusta ne ole enään mukavia vaan enempi pakonomaista töitä... Kaikki mitää tekee pitäisi olla semmoista ,ettei tarvitse kulkea "otsa rypyssä".
Toiset lähtee reissuun ja ulkomaille, pitää muistaa että sinulla on hevoset hoidettavina. Sinun pitää hankkia niille hoitaja. Haluat mennä illalla baariin, mutta aamulla aikaisin olisi aamutalli odottamassa.. Aina ensin pitää miettiä hevoset ja sitten voit vasta tehdä jotain tai lähteä. Toisin kuin pitäisi muiden tallissa, ei tarvitse välttämättä edes käydä tallilla joka päivä, koska se ruokitaan siellä, tarhataan, karsina siivotaan jn. Millaiseen paikkaan on heppansa vienyt ja millainen hoito. On se vaan niin paljon helpompaa. Tosin onhan kotonakin paljon hyvää. Jos meillä olisi kotona kenttä ja maneesi(haaveilua) en missään nimessä veisi hevosta muualle, mutta nuita ei ole eikä tule. Minulla on kuitenkin poni joka tarvitsee kunnon liikutusta, joten paras vaihtoehto on pitää sitä ainakin talvet maneesitallilla. Pääsen itse helpommalla. Ei tarvitse stressata että miten pääsen liikuttamaan sitä. Sekä siellä on paljon muita hevosia jolloin Laika on yleensä tyytyväisempi, kun ei varmasti jää yksin. Onhan kotona se vapaus ja että saa tehä oman mielen mukaan, mutta kaikkea ei voi saada joten jostain tarvii luopua, jotta saa jotain muuta... Mulle on tärkeää, että Laika pääsee liikkumaan säännöllisesti, koska muuten se on hankala ja kiukkuinen, koska ei ole päässyt purkaan energiaansa. Laika on ainakin hevonen joka on luotu liikkumaan! Myös vuokratalleissa on se yleensä plussaa myös, että käy valmentajia ja saa maastoseuraa. Koti tallilla on hirmu yksinäistä, kun meilläkin on vain omia hevosia. :/ viihdyn paremmin isoilla talleilla, jossa on seuraa. Noh, mutta toivottavasti tämä ei nyt liian sekava postaus ollut, että saitte edes jotain selvää. :) joskus kun olen vanha ja eläkkeellä niin silloin voisi kiva olla joku kartano pikku talleineen, mutta tällä hetkellä haluan vain pitää vuokratalleissa, jotten ole niin sidottu hevosiin. Kuitenkin olen siinä iässä, että on muutakin tekemistä. En halua aina miettiä voinko lähteä, kun ei ole hevosen hoitajaa kotona.
En sano, etteikö hevosen pito kotona olisi ihanaa, mutta työlästä. Olen vain ihminen joka ei halua koko elämän pyörivän hevosten ympärillä, vaan haluan omistaa kyllä hevosen ja treenata kunnolla, mutta en niin että ne on mun koko elämä. :) toiset taas antaa kaikkensa hevosille, joka minuutin ja sekunnin. Minä haluan huolehtia laikasta parhaan mukaan ja kehittyä sen kanssa. Mutta eipä se vaikuta muuten meidän yhteiseloon onko Laika kotona vai muualla, koska nytkin äiti hoitaa heppoja enemmän varmaan, kuin minä, koska en ehdi. Eikä mielestäni minun ja Laikan yhteistyöhön ole vaikuttanut se hoidabko sen ruokinnan aamulla itse vai en. Mielestäni kerran, kun hevoseen saa kunnon luottamuksen, se pysyy, jos et sitä luottamusta riko. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti