Torstaina eli eilen menin kentällä. Kävelin pitkään taivutellen ponia. Tein myös muutamia väistöjä. Poni oli ihan ok. Ravissa vaan keventelin ponia eteen alas hetken aikaa. Kunnes poni yskähti! Noh, en niin kauheasti ekaan yskähdykseen reagoinut. Kunnes jatkoin ravailua ja poni yskähti vielä pari kertaa. Kävelin hetken ja mietin, että mistä se vois johtua. Laika nimittäin on keuhkoistaan erittäin hyvä! Ja se muutenkin hyvin harvoin yskii.. Kenttä pöllysi jonkin verran, ilman vaihtelu vai heinä joka vaihtu pyöräpaaleista pikkupaaleihin? En tiädä.. Täytyy jäädä seuraamaan tilannetta, en kuitenkaan usko ponilla olevan flunssakaan, koska sitä on loimitettu, mutta mietin, että se voisi olla jokin allerginen yskä. Laikalle tulee keväällä eräistä kukkivista kasveista allerginen yskänkohtaus, joten mietin voisiko tämä olla samaa, johonkin muuhun kasviin. Noh, jos jatkuu vielä niin pitää tutkia asiaa tarkemmin. :)
Jotkut ei huomioisi muutamaa yskähdystä sillon tällöin, mutta yhdellä meidän entisistä hevosista oli puhkuri, joten on jäänyt päälle se, että kuinka "huolettomasta muutamasta yskinnästä" voi ollakin viitettä vakavampaan.
En kuitenkaan usko, että se on mitään erikoista, veikkaan tosiaan kentän pölyä tai jotain muuta harmitonta. Itse olen aina vain niin "hysteerinen" pienestäkin poikkeamasta, mutta voiko hevosen kanssa ikinä olla liian varma? :) asiat voi muuttua niin silmänräpäyksessä.. Elämää pitää elää päivä kerralla, niin kuin se olisi viimeinen!
Joskus mietin, kun laika on jo niin vanha iällisesti, että paljonhan meillä on yhteistä aikaa vielä, mutta eihän sitä voi kukaan sanoa tai tietää... Aika näyttää! Siihen asti me eletään yhdessä, täysillä. Onneksi aina on ihania muistoja joita kukaan ei voi viedä meiltä, jotka pysyy aina mukana, ikuisesti! Tämmöinen asia tulee välillä "väkisinkin" mieleen vaikkei millään haluaisi, mutta tosiasiahan tämä on, että me ei voida ikuisesti olla yhdessä, valitettavasti. Niinkuin Rasmuksen lähtö tuli täysin puun takaa, koskaan ei voi tietää mitä tapahtuu, onnettomuus, sairaus... Joka erottaa meidän tiet. Mutta ei jäädä enempää tätä nyt miettimään, sitten kun on sen aika, niin sitten on! Yksi asia joka kuitenkin ollaan puhuttu on, että "piha" hevosta tai lääkkeillä elävä poni laika ei ole, se on varma! Se on niin valtavan hieno ja mahtava ystävä, ettei se ansaitse muuta kuin parasta :)
Laikalle on tulossa lähiaikoina hieroja. Katsotaan taas onko poni yhtä hyvässä kunnossa, kun viimeksi. Tässä myös pähkäilen, että mitä teen ponin kanssa kun haluaisin sen niin kovasti vapaalle heinällä talveksi, mutta sitten sillä melkeinpä pitäisi olla tarhassa kaveri ja pelkään niin että joku kenkäsee sitä hokeilla :/ ähhhh... Niin vaikea päätös. Laikan ruokinta on myös vaihtumassa kesän jäljiltä lähiaikoina, kun se on kesän aina ihan vain yksinkertaisella muroruokinnalla, mutta nyt kun treenit alkaa tarvitsee se enempi vitamiineja sun muuta, kun se ei saa sitä edes enää laidunruohosta.
Mun piti klipata poni vielä tällä viikolla, mutta saan uudet terät vasta ensi viikolla, joten joudun odottamaan ainakin sinne asti :) ponilla on iha ohut karva, mutta se hikoaa todella paljon, joten on pakko klipata se nyt jo vaikken millään haluais. Kesällä on helppo, kun voi heittää määränkin hevosen ulos, mutta enään näin syksystä niin ei voi tehdä, joten siksi olen klippaamassa ponin, jotta saan sen mahdollisesti liikutuksen jälkeen vielä ulos.
Tänään onkin sitte pitkästä aikaa valmennus! :) JEE, ja tietysti esteitä mennään. Se on vasta illasta, joten tässä on aikaa tehdä paljon muuta. Toivottavasti valkku menee hyvin. Yritän nyt taas alkaa käymään edes sen kerta viikkoon ja toisinaan pari kertaa viikossa, sekä este-että koulutunneilla. Jos vaikka oppisin taas ratsastaan :P
Eipä tässä muuta, palataan huomenna valmennuspostauksen kera!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti