Sänkkärillä

Olen niin odottanut syksyä ja sänkkäri rallittelua. Voitte kuvitella sen fiiliksen, kun on syksy, aurinko paistaa, pieni tulevan talven viileys tuntuu jo poskissa, baanaa vaikka kuinka paljon missä rallitella... Mutta! 

             Ois niii kivaa baanata menee.. 

Nykyisellä tallilla siihen on mahdollisuus. En ikinä ennen ole päässyt Laikan kanssa sänkkärille, joten oikeasti odotin niin paljon... Se ei sujunut oikeastaan sitten yhtään :/ pakko myöntää, että olen hiukan kade niille jotka pääsee hevosillaan ilman ongelmia baanaileen sänkkärille ja vielä enempi jos sitä voi tehdä kaverin kanssa. Tämä oli vähän semmoinen "pallo vasten kasvoja isku"! Ajattelin ja itseasiassa tiesin, ettei se tule menemään kuin elokuvissa, mutta en voinut kuvitella noin suurta reaktioo. 

Tosiaan palataan alkuun ja siihen päivään eli maanantaihin, kun mentiin sänkkärille. Laitoin ponille etusiin bootsit, tiesin että se ravaa entistä isommin ja kengän irtoaminen ei tässä vaiheessa ole todellakaan hyvä asia. Käveltiin ensin kaverin kanssa poneilla peltoa ympäri ja katseltiin missä kohtaa ratsastettaisiin. 

                    Vähä ravia...

Kävelin noin 20minuuttia taivutellen ponia. Tein vähän väistöjä ja siirtymisiä. Poni ei kauheasti keskittynyt vaan kyttäili joka paikkaan. Ravailin pitkin poikin ja poni tuntu ihan kivalta ehkä hiukan jännittynyt kuitenkin. Otin muutamia ravilisäyksi ja Wau! Poni veti niin mageesti, että... Nosti selän ylös ja jalat lensi, kun tanssijalla. :)  

              Iha hyviäkin pätkiä tuli...

Ravailin puolisentuntia istuen harjoitusraviin hakien rentoutta. Muutamia väistöjä jotka poni meni kivasti. Se ravi oli jotain niin uskomattoman upeeta! Toi kouluradoille. Meinas olla estepenkissä välillä vaikeaa istua. Päätin jo aluksi, että en ota laukkaa. Ihan varuiksi, jottei se pääse kuskaan mua mihinkään. Ponihan sitten hermostu ja alkoi kuumuaan, jolloin show alkoi. Se veti kunnon keulimis pomput, joten kun sain sen siitä rauhottumaan otin vielä ympyrällä vähän ravia ja lopetin siihen. Tulin alas selästä ja taluttelin sitä maasta. 

Poni oli pellolla koko ajan sen tuntunen, että räjähtää. Ymmärtäähän sen kun eka kerta tänä vuonna isolla alueella. Alussa se osasi vielä käyttäytyä, kun vaan ravaili, mutta sitten neitiä alkoi kiukuttamaan, kun ei saanut laukata. Täytyy jossain vaiheessa kokeilla uudestaan niin, että käy vaan ravaamassa vartin verran ja ennen kun se alkaa räjähtään, niin lähteä pois. 

Katsotaan mitä keksitään. Turvallisuus ennen kaikkea, jos ei onnistu, niin sitten ei sinne mennä. 

             Että tämmöistä...