Olen ollut hiukan lomailemassa ja hotellissa tuli sitten hirveä määrä uusia ajatuksia tästä harrastuksesta. Kirjoittelin toki ne heti ylös tänne, jotten unohda niitä sitten, kun alan kirjoittelemaan teille tätä postausta. :) Jostakin blogista, en nyt muista mistä, luin että kirjoittajalla on "hevoskuumetta" , niin myös minullakin on ollut pidemmän aikaa, johtuuko sitten kesän tulosta vai mistä... tälläkin hetkellä "kuume" jyllää, mutta ei niin vahvana, kuin esimerkiksi keväällä. Toisena hetkenä kyttään netistä myyntihevosia ja mietin kaikenlaisia järjestelyjä, toisena taas mietin kuinka helppoa olisi, kun olisi vain se yksi vuokratallissa. Tosiaan neljän hevosen pito kuulostaa todella raskaalta ja se rahan meno :/ ainut jonka voisin myydä on varsa, mutta kun siihenkin on kiintinyt niin vahvasti.
Ne on perheenjäseniä eikä niitä silloin anneta pois, mutta entä jos on "pakko"!? Välillä on asiat ajateltava järkevästi. Olisihan se hienoa päästä kisaamaan vaikka kansallisia luokkia hevosella, mutta aina ei voi kaikkea saada tai sitten ainakin pitää tehdä vaikeita päätöksiä sen eteen ja muutenkin töitä, mutta en tiädä haluanko kuitenkaan kilpailla niin tosissaan... nämä on sen verran isoja asioita, ettei näitä tehdä hetkessä hätiköiden, pitää tosissaan miettiä. Minä kuitenkin haluan päästä ammattikorkeakouluun ja sinne en voi hevosta ottaa mukaan, varsinkaan jos joudun pidemmälle kouluun, että joudun muuttaan toiselle paikkakunnalle. Toisaalta taas, jos en pääsekään opiskelemaan sitä mitä haluan, niin miksen voisi ostaa sitä hevosta.
Ääähh.. nämä on niin vaikeita asioita. En tiedä mitä haluan tehdä tulevaisuudessa, haluanko pitää yhtään hevosta vai olisiko esimerkiksi minusta isompien luokkien ratsastajaksi. Mutta se mikä on varma, laika on mulla loppuun asti! ♡☆ vaikka joutuisin luopumaan muista hevoshaaveista sen takia, niin siitä en luovu! Se on antanut mulle niin paljon, opettanut, ollut ystävä, kaikkea. Ei ystävää jätetä, eihän? Tämä onkin ainut selvä asia tällä hetkellä hevosrintamalla, muusta en tiädä yhtään, asiat voivat vielä muuttua. Nimittäin ehkä mulla on ensi kesänä uusi kilpuri alla tai sitten ei!? ;) sitä ei voi vielä tietää, se jää toistaiseksi "arvoitukseksi"...
Kaikenlaista on tapahtunut tämän pienen tauon aikana, mutta ei mitään maailmaa mullistavaa :: D välillä ollaan käyty iltaisin ilman satulaa maastossa, jos on ollut hirmu kuuma päivä ja tietenkin vastapainoksi kentällä työskentelyyn. Olen ihan innostunut tuosta kouluratsastuksesta ja varsinkin oman ratsastuksen parantamisesta. Täytyy silti sanoo, että esteet on ja pysyy ykkösenä ;) varsinkin istunta on asia jonka haluan muuttaa. Pienetkin virheet vaikuttaa niin paljon noin herkkään hevoseen kuin laika, se muistuttaa heti, hyvä vaan niin tietää tehneensä väärin. Varsinkin harjoitusravissa istuminen on numero 1 harjoittelun kohde, se ei ole mun vahvin alue, eikä varmaan tule olemaankaan, mutta ainakin voin parantaa sitä parhaani mukaan. Olen yrittänyt katsoa olisiko tässä jossain lähellä istuntakursseja, mutta en ole löytänyt :/ se tekisi varmasti hyvää. Olen kerran ollut ja sain niin paljon tietoa istunnasta yleisesti ja vielä tarkasti omastani. Olen helposti enemmän toisen jalan varassa, jännitän jaloillani, olkapääni on edessä (fyssärikin sen totesi) ja vaikka mitä muuta... joten korjaus aluetta on paljon. Onneksi on paljon aikaa, ei ne yhdessä päivässä nimittäin muutu ja tuskinpa edes muutamassa viikossa, varsinkin kun kyse on minusta. ::D
Tässä nyt taas hiukan meitin kuulumisia ja mun ajatuksia mitä olen tuossa lähi viikkoina miettinyt. :) heippa!
Nii ja tällä hetkellä ponilla on ollut hiukan lomaa ensin reissuni takia ja sen jälkeen olenkin ollut sairaana, joten postauksia ei ole tullut...
P.S kuvissa vaavi, muistaakseni ekaa tai tokaa kertaa kuolaimet suussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti