Kengät on pysynyt ponilla, ainakin vielä. Kopkop* bootsit varmasti auttaa asiaan, meinaan sen meno tuolla tarhassa on välillä "hiukan" rajua.
Laika tosiaan oli taas juhannuksen lomalla, tais olla neljä vapaata siis -_-' ja nytkin olen ehtinyt käymään vain keskiviikkona maastossa ja eilen kentällä. Tiistaina kävin vartin verran kentällä, mutta silloin satoi niin paljon, että ei siellä viihtynyt pidempään ja en siinä ajassa oikeastaan ehtinyt tekemään mitään järkevää.
Mutta voisin kertoa eilisistä koulutuuppailuista. Menin kentälle vähän niin ja näin fiiliksellä.. Koska poni oli ratsastettu viimeksi kunnolla ennen juhannusta keskiviikkona eli yli viikko sitten. Laika on parhaimmillaan säännöllisellä liikutuksella ja ei tykkää yhtään vapaista. Tuntuu, että joudun aina "aloittaan" alusta ja se energia :s kun sitä on muutenkin ihan liikaa.
Aloitin taas verkkaan laukalla. Ihan vain kenttää ympäri. Sen jälkeen päätin kokeilla toisenlaista tapaa millä saisin ponia rennoksi eli keventelemällä ravissa kenttää ympäri. Poni oli oikein kiva. Istuin alas harjoitusraviin ja päätin ottaa seuraavaksi meidän heikkouden eli siirtymiset. Teen yleensä niitä isolla keskiympyrällä, turhaa nimittäin lähtee edes kokeileen koko kentällä, koska ne ei meinaa onnistua edes ympyrällä.
Tälläkin kertaa tätä tehtävää tehtiin yli puoli tuntia. Oikeaan suuntaan tajusin semmoisen jutun josta mulle on usein sanottu, että vaikka sulla on etenevä hevonen ei sitä pohjetta saa päästää irti. Se on mun paha virhe :/ nimittäin se vaikuttaa helposti moneen, kun hevonen ei oikeasti ole pohkeella. Jos en käytä pohjetta, niin silloin mun jalat on reilusti pois kyljistä, joka on väärin. Heti, kun muistin pitään ne jalat lähellä kylkee tuli siirtymisistä tosi hyviä! Olin todella tyytyväinen pitkästä aikaa siirtymisiin oikeassa suunnassa.
Vasemmassa suunnassa poni yritti kyttäillä muualle ja kesti hetki, että sain sen pohkeella. Ravista käyntiin siirtymiset rupesi pikku hiljaa onnistumaan hetken ratsastuksen jälkeen. Laukassa taas oli enempi ongelmia, poni kun päättää, että hän ei halua laskee raviin. Jouduin todella kauvan tekeen siirtymisiä laukasta raviin, että muutama edes onnistu. Päätin kokeilla, että teen vielä pienemmällä ympyrällä siirtymisiä, jotta mun olisi helpompi hallita sitä. JES! Tämä auttoi. Vihdoin aloin saamaan poniin jotain kontaktia ja siirtymiset alkoi oleen jopa sitä luokkaa, että sain sen käyntiin asti pienellä istunnan merkillä. Tuota juuri hainkin ;)
Lopettelin siihen siirtymis harjoitukset ja otin loppuun vielä ravissa hiukan avaavia avoja ja pitkästä aikaa myös muutaman ravilisäyksen. Ponille taputukset ja sen päivän treenit oli siinä.
Alussa meinasi taas epätoivo iskeä noissa siirtymisissä, mutta sitten kun tuli niitä todella onnistuneita kohtia, niin ei voinut kuin hymyillä! :) kyllä ne sieltä vielä. Heti kun saan sen ponin energian suunnattua taas työntekoon.
Eipä tässä muuta palaillaan.. Heippa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti