Multa ei tule minkään näköistä postausta HIHS:tä, en siellä ollut enkä telkkarista katsonut, joten ainakin yhdeltä semmoiselta postaukselta säästytty ;) niitä nimittäin nyt tulvii taas joka blogissa.
Viime viikon perjantaina taidettiin olla maastossa? En muista ihan varmaksi.. Lauantaina menin kentällä ja poni oli ihan kamala ratsastaa. Huomasi taas,että ei oltu kunnolla treenailtu koulua kentällä, taas oli "nappulat" nimittäin hukassa.
Sunnuntaina menin vasta seitsemän aikaan tallille ja pääsin meneen kentällä yksin ihan rauhassa, hyvä vaan, sain keskittyä ratsastukseen. Poni oli todella paljon parempi, kuin edellis päivänä. Tehtiin jopa tehtäviä ja poni suoritti ne hyvin. Laika oli oikeastaan taas niin hieno, semmoinen, kun se yleensä onkin! :) kevyt, käytti selkäänsä, työmotivaatio +100%! Silloin sen kanssa on ilo tehdä töitä. On laika vaan niin hieno, kunhan se vaan malttaa keskittyä ja minä maltan olla tekemättä liikaa ;)
Maanantaina oli pakko mennä maastoon, kun kenttä oli juuri silloin varattu, kun olin menossa tallille. Aluksi harmitti paljonkin, mutta poni osoittautuikin oikein mukavaksi maastossa, niin oikeastaan tuli vaan tosi hyvä fiilis maastosta :) en rehellisesti sanottuna muista koska se olisi ollut noin helppo maastossa. Yleensä aina jotain on.. Mutta ei nyt! Meinasi ihan onnen kyynel vierähtää poskelle, kun en oikeasti tiedä mitä on maastoilla "helpon" hevosen kanssa. Tällä kertaa ponille kävi kaikki, eikä se juuri edes säpsyilly mitään.. Pääsin jopa laukkaamaan sen kanssa niin, ettei tarvinnut pelätä, mitä se tekee sen aikana. Jospa se nyt... alkais toiminaan? Ainakin pikku hiljaa mennään parempaan suuntaan. Nykyinen talli, kun on ihan kaupungissa, niin tottuu kaikenlaiseen. :) eihän se ikinä ole pelännyt rekkoja, moottoripyöriä, linja-autoja yms. tuollaisia isompia, mutta sepä on pelottavaa jos esim.koira tulee tiellä vastaan vilkkuvan valon kanssa. Ottaa nyt tuosta ponista selvää ;) ja tiedän, ettei mun oma jännitys auta tilannetta yhtään.. Mutta sille en voi mitään, en sen jälkeen mitä mulle ja laikalle aikoinaan kävi. Haluaako joku kuulla siitä?
Eilen oli sitten pitkästä aikaa kunnon hyppypäivä! Kenttäkin oli juuri lanattu ;)
Olin vähän laiska ja laitoin vain kaksi estettä, yhden linjan siis. Väliin tuli neljä askelta. Sain avustajaksi tallikaverin, kiitos vielä Henna! Koska yksin en viitsi hypätä kavalettia isompaa. Sillä välin kun laittelin esteet, Henna kävelytti laikaa. Kun sain esteet laitettua, pääsin suoraan verkkaan ponia ravissa. Tein vain ihan nopean verkan ravissa ja laukassa. Tarkistin vain, että poni on kuulolla. Aloitus korkeus oli siinä 60cm suunnilleen. Tulin muutaman kerran linjan ekaa yksittäisenä molemmista suunnista. Sitten tulin linjaa molemmista suunnista. Aluksi poni tuli sen ties kuinka monta kertaa kolmella, olikohan se jopa kerran kahella. Ponilla oli vähän hauskaa :D oli niin kiva taas päästä kunnolla hyppään. Nosteltiin esteitä vähän kerralla. Lopuksi tulin linjaa useamman kerran niin, että eka oli 90-95 cm ja toinen pysty 100-105cm. Poni oli ihan liekeissä ja hyppäs super hyvin! Kerran en ollut paikkaan oikein tyytyväinen, mutta silloin ratsastin ponin itse turhan lähelle. Kerran tulin vielä linjan, niin että eka este oli n.100cm ja toinen n.105-110cm. Vaude! En voi muuta sanoa.. Poni oli vaan niin upee. Itsekin muistin ratsastaa joka askeleen. En tullut sen, kun kerran koska, korkeushan ei tuolle ponille ole ongelma ja kun se onnistu heti hyvin, niin en halua hypyttämäänkään niin sanotusti "turhia" hyppyjä :) enempi mun pitää itse muistaa ratsastaa, mutta ei kuitenkaan liikaa. Mä vaan niin tykkään tosta ponista! Se tekee aina töitä täysillä, eikä varmasti tee mitään väärin, jos itse vaan olen täysillä mukana. Mun elämäni hevonen<3
Heh! Ehkä tässä oli hehkutusta taas tälle postaukselle riittäviin.. Mutta saako silloin iloita kunnolla, kun kaikki tuntuu menevän hyvin? :) mä haluan ainakin iloita.. Hevosen kanssa kuitenkaan, kun aina ei voi mennä hyvin, niin silloin, kun menee, pitää olla onnellinen ja tyytyväinen. Niin kuin nyt tuntuu menevän laikan kanssa kaikki niin kuin pitää... Ainahan toki voi paremminkin mennä, mutta niitä asioita en halua miettiä. Olen tyytyväinen tähän nyt, mulla on terve, onnellinen poni, joka haluaa tehdä töitä mun kanssa :) se on tärkeintä.
Mutta nyt lähden kohti tallia, katsomaan mun suloista nappi silmä ponia :) heippa! Ja palataan viimeistään vklp..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti