perjantai 27. kesäkuuta 2014

Vain neljä vuotta yhdessä...

" vaikka olet nyt poissa, pysyt sydämessäni aina ja ikuisesti, en päästä muistoja menemään, niitä tuhansia kuvia ja yhteisiä hetkiä, niitä aurinkoisia ilmoja, kun kävellään metsässä, hetkiä hiljaisia, kun juokset nurmella, nyt saat olla vapaa ainiaan... "  olet muistoissamme <3 

Muistatteko vielä ihanan pienen koirani Rasmuksen?  
Noin neljä vuotta sitten syksyllä tuli mulle haave omasta koirasta. Meillä oli jo yksi, mutta se oli meidän koko perheen. Nyt halusin ostaa ihan omilla rahoillani itselleni talli/lenkki kaverin. Niinpä selailin netistä ilmoituksia ja mietin millaisen halusin. 

En halunnut rotukoiraa, vaan halusin mieluiten sekarotuisen. Niinpä keskityin enempi lukemaan sekarotuisten pentujen ilmoituksia. Meni monta viikkoa ennen kuin löytyi edes muutamia ilmoituksia mihin soittaa. Muutamia meni ohi siinä, että pennut oli ehtineet meneen jo kaupaksi.  

Vihdoin tuli pentue joka napsahti heti kohdalle, niin että halusin juuri sellaisen pennun. Kaksi tyttöä ja yksi poika jäljellä. Soitin sinne hirveällä kiireellä sydän hakaten, entä jos ne on mennyt jo.. Vihdoin hän vastasi puhelimeen ja sain tietää että yksi tyttö ja poika on vapaana. Halusin pojan! Varattiin se meille. 

Viikon päästä tästä marraskuussa lähdettiin hakemaan meille pientä 8vk pentua. Ilma oli huono ja matkaa oli yhteen suuntaan vajaa 200km. Vihdoin perillä meinas tulla ilon kyynel, kun katsoi tätä suloista pientä poikaa. Hän kertoi meille paljon pennusta ja sen vanhemmista. Sen jälkeen paperi hommat ja lähtö kotio päin maailman onnellisempana tyttönä suloinen vaavikoira sylissä. 30.10.-11--->

Koko kotimatkan pikkunen vaan nukku tuhisten mun sylissä. Kotona vaavi esiteltiin meidän toiselle koiralle ja ne tuli hyvin heti toimeen. 13.11.-11 vauvakoira täytti 10vk <3 Näytettiin vauvakoiralle vesikuppi.  Käytettiin pikkunen monta kertaa pihalla pissalla, että oppii heti pihalle hädälle. Hän näki meidän kanssa ensilumen 18.11.-11

Ensimmäiset viikot meni ihan tutustuessa kaikkeen uuteen. Pentu sai leluja ja oppi käymään paperilla, jos sisällä tuli hätä. 29.11.-11 pentu täytti 12vk. Vaihdettiin erilaiseen penturuokaan.  Pentu sai nimen RASMUS. Opeteltiin pikku hiljaa pantaan ja hihnaan. Vaavi oppi oman peti paikan. Meillä kävi tuttuja ja sukulaisia katsomassa pentua, jotta se oppii luottaan ihmisiin kunnolla. 

Pikku hiljaa ikää tuli lisää ja alettiin käymään lenkillä. Lyhyistä toki alettiin. Pentu oppi olemaan irti lenkillä. Leikittiin muiden koirien kanssa. Käytiin metsässä, kylällä, pellolla, uimassa jn. Yhden vuoden iässä opetin kelkan vieressä juoksemisen, joka olikin ihan parasta molempien mielestä. Pyörän vieressäkin Rasmus usein juoksi mielellään. Kokeiltiin ja opeteltiin kotona agilityä ja tokoa. Tehtiin kaikkea kivaa yhdessä, joka päivä! 

Vuodet vieri ja kolme vuotiaana Rasmus oli jo iso upea koira! :) täydellinen kaveri! Upea lihaksisto ja täysin terve, ei ikinä kipeä. Rasmus oli mulle hyvin tärkeä, se kuunteli jos oli murheita, se lohdutti jos harmitti. Ei koskaan kääntänyt selkäänsä vaan aina yhtä onnellisena lähti lenkille ja kuunteli kun kerroin sille asioita. Miten pieni karvainen koira voi saada niin hyvälle tuulelle, kun tulet esim. Kokeesta kotio joka meni juuri ihan metsään... 

Tänä vuonna sitten tuli mitä ei olisi ikinä uskonut näin aikaisin tulevan. Rakkaan koiran lähtö ikuiseen uneen..  Se on kauheinta mitä voi kokea, menettää jotain niin tärkeää ja rakasta!  Vielä aprillipäivänä, tuntu ettei kaikki heti uskonut tätä uutista todeksi, kun ajattelivat tämän olevan vitsi, mutta en vitsaili tällaisella asialla..  Tärkeintä kuitenkin minulle on se, että rasmuksella on kaikki hyvin ja sen on hyvä olla, ilman kipua!  "Joskus pitää luopua, jostain tärkeästä, jotta voi antaa toiselle uuden elämän" 

Se päivä eläinlääkärissä oli yhtä tuskaa ja kyyneltä, joka ei unohdu koskaan... Kuinka se katsoi minua viimeiseen asti! Sain kuitenkin olla tämän rakkaan rinnalla loppuun asti.. En unohda sitä kuinka se veti viimeisen henkäisyn ja sulki silmänsä.. <3 

Olen kiitollinen näistä mahtavista neljästä vuodesta en tule niitä unohtamaan koskaan, ihan kun olisin menettänyt palan sydämestä, oman lapsen <3 
I miss you..  

" Aikaa ei meille paljon annettu, mutta sitäkin enemmän ystävyyttä" 

" tunne on kuin puulla, jolta vietiin lehdet, järvi jolta vietiin vesi, taivas jolta vietiin pilvet, mutta minulta ette voi viedä sitä tärkeintä ~ muistoja! " <3 

          ~ 30.10.2011-1.4.2014 ~


               Eka päivä meillä <3



             Ekoja ulkoiluja :) 



     Kissaan tutustumista ;) 



                           1v

                           2v

                           3v


       Viimeinen talvi...  4v 

4 kommenttia:

  1. Voi ei:( Kyyneleet vieri poskelle kun luin tätä! <3 :'( Jaksamisia! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kiitos ihan mahtavasta kommentista! :: ) itsellänikin kyyneleet virtasi tätä kirjoittaessa, mutta välillä hymyilytti mukavia muistoja ajatellessa...

      Poista
  2. Mikä Rasmukselle tuli?

    VastaaPoista